Avainsana-arkisto: sekaviljely

Kumppanuuskasvien tuolla puolen – kiltojen rakentaminen metsäpuutarhaan

Kirjoittanut Stephanie Landwig-Cooper, englanninkielinen alkuperäisversio julkaistu Gaia Creations- sivustolla. Käännös julkaistu kirjoittajan luvalla.

Samoin kuin kumppanuuskasveja viljellessä, kiltojen tai metsäpuutarhojen suunnittelussa ryhmitellään yhteen kasveja jotka tukevat toisiaan synergisesti – karkoittamalla hyönteisiä tai tukemalla toisiaan jollain muulla erityisellä tavalla. Kasvikillassa tai metsäpuutarhassa tarkoituksena on kasvien yksittäisten suhteiden punomisen sijaan täydentää niiden järjestystä kokonaisena ekosysteeminä – maaperän eliöistä ainutlaatuisiin pienilmastoihin, hyönteisistä eläimiin, kasveihin ja ihmisiin. Tiettyihin kasveihin perustuvien, etupäässä ihmisille ruokaa tuottavien ja ekosysteemejä suojelevien tai luovien polykulttuurien suunnittelu on askel kumppanuuskasvien käytön tuolle puolen, kohti monimuotoisempaa ja turvatumpaa tulevaisuutta niin ruoan kuin luonnonvarojenkin suhteen.

Metsäpuutarha voi tarkoittaa monia asioita .. kokeiluissamme se koostuu useista muodostelmassa kasvavista kasvikilloista, josta ajan myötä tulee itse itsensä ylläpitäviä. Kasvikilta on yksinkertaisesti kasveista koostuva sekaviljelmä, jolla on yleensä yksi keskeinen laji ja jota kasvatetaan kerroksittain tehokkaan tilan ja resurssien käytön vuoksi. Siten se vaatii vähemmän ihmishuolenpitoa.

Tavoitteet

Päällimmäisen tavoitteen metsäpuutarhassa tulisi olla selvä heti suunnittelun alkaessa. Esimerkiksi kun suunnittelimme metsäpuutarhamme, halusimme kasvattaa hedelmä- ja pähkinäpuita, monia erilaisia marjoja, syötäviä kukkia ja tuoreita salaattiaineksia vuoden ympäri. Halusimme myös metsäpuutarhamme saavuttavan tasapainoisen tuhohyönteispopulaation, olevan kuivuudenkestävä, hallitsevan ei-tervetulleita rikkaruohoja kuin myös parantavan maaperän kuntoa. Kun tavoitteet ovat selvillä, puutarhan tilasommittelu voidaan määritellä.

Lue loppuun

Mainokset

Esimerkki sekaviljelystä: Ianto Evansin polykulttuuri

(Huom. kuva ei esitä juuri tätä polykulttuuria)

Eräällä viime syksyn permakulttuurikurssilla Yrjö Vähäkallio näytti kuvia mielenkiintoisista täpötäysistä kasvimaanpenkeistä, joista suoria rivejä ja geometrisiä muotoja sai hakemalla hakea. Ne olivat sekaviljelyksiä eli polykulttuureita. Valmiita reseptejä polykulttuuri-istutuksille on olemassa ainakin muualta maailmasta, ja tässä sellaisesta yksi esimerkki, Gaia’s Garden-kirjasta poimittu, myös täällä julkaistu Ianto Evansin salaattipolykulttuuri. Menetelmän optimointi pohjoisissa oloissa vaatinee kokeilua, ja ajoitusten ja oikeiden istutus- ja kylvövälien löytäminen harjoitusta etenkin siemenestä kylvettäessä.

Lue loppuun

Kotipuutarha – kerroksia vaiko eikö kerroksia?

Robert Kourikin mukaan kerroksellisuuden imitointi ei-trooppisessa ilmastossa on mahdottoman työlästä ja jopa sopimatonta idealismia. Kuitenkin alkuperäisillä Kazakstanin vuoristoseuduilla kasvaa yhä villejä omenametsiä, jotka todistavat toista..

Robert Kourik: Peasant gardens vs convenience

Yksi aikamme suurista puutarhatrendeistä on istuttaa monikerroksisia puutarhoja, jossa on maanpeittokerroksena syötäviä kasveja, pensaita sekä hedelmäpuita, muutamia yrttejä ja/tai seassa joitain koristekasveja. Tämä konsepti kiehtoi minua 1970-luvun puolivälissä. Opin läksyni hyvin – kantapään kautta.

Kasvillisuuskerrosten sekoittaminen hedelmäpuiden sekaan ja alle on melkoinen riesa. Siinä joutuu koko ajan etsimään paikkaa jonne laskea jalkansa litistämättä muita matalampia kasveja. Sen täytyy lisätä sadonkorjuuseen ja leikkaukseen käytettyä aikaa kolme – tai jopa kymmenkertaiseksi. Toinen ongelma on löytää kaikki pudonneet hedelmät jotta ne eivät jäisi muhimaan tuholaisia tai tauteja tuleville vuosille.

Satoa tuottavien kasvien sekalaiset kerrokset perustuvat talonpoikaiskulttuuriin etenkin trooppisilla alueilla. Jos luet kirjoja huolella huomaat, että monet ”mallit” perustuvat itse asiassa ei-lauhkean vyöhykkeen istutuksiin. Trooppinen maaperäekosysteemi on täysin erilainen kuin omamme. Tropiikissa suurin osa ravinteista varastoituu maanpinnan yläpuolelle (kasvillisuuteen). Lauhkealla vyöhykkeellä asia on toisinpäin. Muualla kuin tropiikissa, kuten valtaosassa Amerikkaa, varastoituu valtaosa ravinteista maaperään. Trooppisen mallin ottaminen ja siirtäminen lauhkealle vyöhykkeelle enteilee epäonnistumista.

Lue loppuun

Hügelkultur – kohopenkkien tuolla puolen

Rakennus pilkistää lähes korkuiseni kohopenkin takaa

Harjuviljely (hügelkultur) on perinteinen saksalainen puutarhaviljelyn menetelmä, joka on viime aikoina tullut permakulttuuripiireissä tutuksi itävaltalaisen Sepp Holzerin kautta. Termi on jo päätynyt myös englannin kieleen hugelculture-muodossa. Törmäsin juuri eräällä matkallani Wirtshaus Jagawirt- majatalon hugel-puutarhaan Itävallassa, ja pääsin lähietäisyydeltä ällistelemään noita valtavia kohopenkkejä, joissa kasvatetaan vihanneksia pihapiirissä sijaitsevaan ravintolaan. Kuten kuvasta näkyy, kasvoivat siellä myös suurimmat ikinä nähneeni mangoldit!

Harjuviljelyn salaisuus on penkkien sisään haudattu puuaines. Suurimmillaan penkkien sisään voi kätkeytyä jopa useita kokonaisia puunrunkoja, jotka hajotessaan tuottavat lämpöä ja tarjoavat kasveille ravinteita. Jyrkät sivut muodostavat auringon lämpöä syleilevän seinämän, jonka seurauksena syntyy kasvua edelleen kohentava lämmin pienilmasto. Suuren kokonsa vuoksi viljelyharjut voivat toimia myös tuulensuojauksessa, etenkin jos niihin istutetaan suurikokoisia kasveja kuten auringonkukkaa tai maa-artisokkaa. Harjujen sijoittelussa kannattaa siis ottaa huomioon auringon päivittäinen reitti sekä vallitseva tuulensuunta.

Runsaina rönsyileviä harjupenkkejä

Lue loppuun

Salaattiainesten sekaviljelyä lämpölavoilla

Tämä on poiminta World Permaculture Networkin (WPN:n) jäsenten tarjonnasta, kokemuksia Coloradosta jossa varaslähdön puutarhakauteen voi ottaa jo helmikuun lopulla kylvämällä viileässä viihtyviä ja hallankestäviä salaattiaineksia lämpölavoille. Toimii varmasti oikein ajoitettuna Suomessakin pidentämään jo valmiiksi niukanlaista kasvukauttamme. Muun puutarhan vielä nukkuessa talviuniaan on mahtavaa tuoda pöytään salaatteja omasta pihasta tai parvekkeelta.

Ensin täytyy tietenkin hankkia tai rakentaa lämpölava. Esimerkkitapauksessamme on itse rakennettu sivuilta ja takaseinältä eristetty kierrätysikkunallinen malli, taustalla yksinkertainen muovikaari joka tosin läpäisee auringonvaloa huonommin kun ensimmäinen.

Lähes valmis lämpölava, eristeet puuttuvat vielä seiniltä

Lämpövaikutuksen maksimoimiseksi lava kannattaa sijoittaa aurinkoiselle paikalle rintamasuunta etelään. Jos eristemateriaali ei ole valkoista, kannattaa se maalata valkoiseksi valon heijastuksen maksimoimiseksi. Lisälämpöä tarjoaa harso, jonka voi ottaa pois päivien lämmetessä, mutta jonka voi myös jättää paikalleen jos nälkäiset hyönteiset vaikuttavat uhkaavan herkullisia kasvustoja.

Siemenlista:

Sinappikaali (rucola) – Eruca sativa
Daikon-retiisi – Raphanus sativus
Sarviapila – Trigonella feonum-graecum  (yrtti ja typensitoja)
Sikuri – Cichorium intybus
Lehtikaali – Brassica oleracea
Lehtisalaatti – Lactuca sativa
Mizuna – Brassica rapa nipposinica
Persilja – Petroselinum crispum
Purjo – Allium ampeloprasum porrum
Pinaatti – Spinacia oleracea
Tarhasuolaheinä – Rumex acetosa
Vuonankaali (Maché)  – Valerianella locusta

Lue loppuun

Koulupuutarhan kupukasvihuoneessa

Roaring Fork High Schoolin ruokalassa Coloradossa oppilaat arvailevat innostuneina mitkä paivän salaattiaineksista ovat peräisin koulun omasta kasvihuoneesta. Viimeisetkin epäilykset hälvenevät maistamalla: ero ostoainesten ja omien luomuainesten välillä on huomattava.

Kasvihuoneessa on miellyttävän lämmin, sopivan kostea ilma. Taustalla humisee lämmön lähteen, maanalaisen lämpöä varaavan ilmastopatterin tuuletin. Kaartuviksi muotoilluissa kohopenkeissä rönsyilee sekaistutuksen sopusoinnussa niin perinteisiä yksivuotisia vihanneksia ja yrttejä kuin monivuotisia eksoottisia ihmeitäkin, esimerkiksi banaanipuita, sitruksia ja oliiveja, jotka eivät normaalisti tulisi lainkaan toimeen Kalliovuorten karussa ilmastossa. Kasvihuoneen komistus on häkellyttävä latva-artisokka täydessä kukkaloistossaan.

Kukkiva artisokka RFHS:n kupukasvihuoneessa

Lue loppuun