Avainsana-arkisto: metsäpuutarha

Permakultur Myrrhis – esimerkkipihapiiri Tanskasta

Myrrhis20140530_161442MTTässäpä pitkästä aikaa kuvaus permakulttuurisuunnittelun esimerkkikohteesta, ja vieläpä nipinnapin skandinavian oloissa, eli Tanskassa. Permakultur Myrrhis on Frilandin ekokylässä asuvan pariskunnan, Karolinen ja Tychon kolmen vuoden ikäinen permakulttuuriprojekti, jossa pääsimme käymään tutustumiskierroksella viime kesän alussa. Nyt viimein raportti kierroksesta ja sen antimista myös suomeksi puhtaaksi kirjoitettuna 🙂

Lue loppuun

Metsäpuutarhasuunnittelua Kemiössä

Elokuussa Suomessa piipahti metsäpuutarhasuunnittelua opettamassa englantilainen Rakesh Rootsman Rak, jonka johdolla mm. kokoonnuimme Kemiössä laatimaan suunnitelmaa vanhan omenatarhan muuttamiseksi osittain metsäpuutarhaksi.  Kolmen päivän aikana laadittiin myös yleisiä suuntaviivoja pohjoiselle metsäpuutarhasuunnittelulle ja listattiin muutamia lajeja joita hyödyntää kiltojen kokoamisessa. Kemiön lisäksi Rakesh kurssitti myös Turussa Koroisilla, jossa kurssin antia onkin laitettu täytäntöön muutamissa metsäpuutarhatalkoissa.

Rakesh kertoo metsäpuutarhojen perusteista omenatarhassa.

Rakesh kertoo metsäpuutarhojen perusteista omenatarhassa.

Lue loppuun

Kumppanuuskasvien tuolla puolen – kiltojen rakentaminen metsäpuutarhaan

Kirjoittanut Stephanie Landwig-Cooper, englanninkielinen alkuperäisversio julkaistu Gaia Creations- sivustolla. Käännös julkaistu kirjoittajan luvalla.

Samoin kuin kumppanuuskasveja viljellessä, kiltojen tai metsäpuutarhojen suunnittelussa ryhmitellään yhteen kasveja jotka tukevat toisiaan synergisesti – karkoittamalla hyönteisiä tai tukemalla toisiaan jollain muulla erityisellä tavalla. Kasvikillassa tai metsäpuutarhassa tarkoituksena on kasvien yksittäisten suhteiden punomisen sijaan täydentää niiden järjestystä kokonaisena ekosysteeminä – maaperän eliöistä ainutlaatuisiin pienilmastoihin, hyönteisistä eläimiin, kasveihin ja ihmisiin. Tiettyihin kasveihin perustuvien, etupäässä ihmisille ruokaa tuottavien ja ekosysteemejä suojelevien tai luovien polykulttuurien suunnittelu on askel kumppanuuskasvien käytön tuolle puolen, kohti monimuotoisempaa ja turvatumpaa tulevaisuutta niin ruoan kuin luonnonvarojenkin suhteen.

Metsäpuutarha voi tarkoittaa monia asioita .. kokeiluissamme se koostuu useista muodostelmassa kasvavista kasvikilloista, josta ajan myötä tulee itse itsensä ylläpitäviä. Kasvikilta on yksinkertaisesti kasveista koostuva sekaviljelmä, jolla on yleensä yksi keskeinen laji ja jota kasvatetaan kerroksittain tehokkaan tilan ja resurssien käytön vuoksi. Siten se vaatii vähemmän ihmishuolenpitoa.

Tavoitteet

Päällimmäisen tavoitteen metsäpuutarhassa tulisi olla selvä heti suunnittelun alkaessa. Esimerkiksi kun suunnittelimme metsäpuutarhamme, halusimme kasvattaa hedelmä- ja pähkinäpuita, monia erilaisia marjoja, syötäviä kukkia ja tuoreita salaattiaineksia vuoden ympäri. Halusimme myös metsäpuutarhamme saavuttavan tasapainoisen tuhohyönteispopulaation, olevan kuivuudenkestävä, hallitsevan ei-tervetulleita rikkaruohoja kuin myös parantavan maaperän kuntoa. Kun tavoitteet ovat selvillä, puutarhan tilasommittelu voidaan määritellä.

Lue loppuun

Kotipuutarha – kerroksia vaiko eikö kerroksia?

Robert Kourikin mukaan kerroksellisuuden imitointi ei-trooppisessa ilmastossa on mahdottoman työlästä ja jopa sopimatonta idealismia. Kuitenkin alkuperäisillä Kazakstanin vuoristoseuduilla kasvaa yhä villejä omenametsiä, jotka todistavat toista..

Robert Kourik: Peasant gardens vs convenience

Yksi aikamme suurista puutarhatrendeistä on istuttaa monikerroksisia puutarhoja, jossa on maanpeittokerroksena syötäviä kasveja, pensaita sekä hedelmäpuita, muutamia yrttejä ja/tai seassa joitain koristekasveja. Tämä konsepti kiehtoi minua 1970-luvun puolivälissä. Opin läksyni hyvin – kantapään kautta.

Kasvillisuuskerrosten sekoittaminen hedelmäpuiden sekaan ja alle on melkoinen riesa. Siinä joutuu koko ajan etsimään paikkaa jonne laskea jalkansa litistämättä muita matalampia kasveja. Sen täytyy lisätä sadonkorjuuseen ja leikkaukseen käytettyä aikaa kolme – tai jopa kymmenkertaiseksi. Toinen ongelma on löytää kaikki pudonneet hedelmät jotta ne eivät jäisi muhimaan tuholaisia tai tauteja tuleville vuosille.

Satoa tuottavien kasvien sekalaiset kerrokset perustuvat talonpoikaiskulttuuriin etenkin trooppisilla alueilla. Jos luet kirjoja huolella huomaat, että monet ”mallit” perustuvat itse asiassa ei-lauhkean vyöhykkeen istutuksiin. Trooppinen maaperäekosysteemi on täysin erilainen kuin omamme. Tropiikissa suurin osa ravinteista varastoituu maanpinnan yläpuolelle (kasvillisuuteen). Lauhkealla vyöhykkeellä asia on toisinpäin. Muualla kuin tropiikissa, kuten valtaosassa Amerikkaa, varastoituu valtaosa ravinteista maaperään. Trooppisen mallin ottaminen ja siirtäminen lauhkealle vyöhykkeelle enteilee epäonnistumista.

Lue loppuun

Monikäyttöiset pensasaidat maatiloilla

Pensasaidat (hedgerows) ovat alunperin englannista lähtöisin olevia  puu- ja pensaskaistaleita peltojen, aitojen ja vesireittien varrella. Tätä muinaista menetelmää voi permakulttuurin periaatteita ja monipuolisia ja -käyttöisiä kasvilajeja hyödyntämällä käyttää myös nykymaatiloilla palvelemaan monia eri tarkoituksia. Pensasaitakin voi metsäpuutarhan tapaan koostua kerroksittain puista, pensaista, maanpeittokasveista, yksi- ja monivuotisista lajeista sekä köynnöksistä riippuen pensasaitakaistaleen käyttötarkoituksesta, koosta ja sijainnista.

Pensasaitojen avulla on mahdollista kohentaa maatilan biologista monimuotoisuutta, monipuolistaa ruoka-aineiden ja esim. puutavaran tuotantoa kotitarpeisiin tai lisätulonlähteeksi, kohentaa maaperää ja hillitä eroosiota. Ne toimivat oivallisina tuulensuojaistutuksina ja voivat samalla tuottaa esimerkiksi karjalle lisäravintoa kesä-tai talviruokintaan.

Lehdestetyt oksat ovat lampaiden herkkua!

Lue loppuun

Miltä näyttää syötävä metsäpuutarha?

Central Rocky Mountain Permaculture Instituten metsäpuutarhaa Coloradossa

Metsäpuutarha (engl. forest garden) on hyödyllisistä kasveista ja puista koostuva ekosysteemisesti toimiva monivuotinen polykulttuuri: monokulttuurin vastakohta, monipuolinen sekaistutus, jossa suurin osa kasveista kasvaa tai jatkaa kasvuaan joka vuosi ilman erillistä uudelleenkylvöä.  Yksinkertaisesti voisi sanoa, että se on syötävä ekosysteemi, jonka hyötyjä ovat mm. suurempi tuottavuus ja hoidon vähäisyys.

Metsäpuutarhat tarkoittavat siis luonnollisen metsän ekosysteemisen mallin mukaan suunniteltuja syötävää tai muutoin käytännöllistä satoa tuottavia monilajisia ja -kerroksisia puutarhoja. Metsäpuutarhoiksi niitä kutsutaan siksi, että niiden ulkoasu ja toiminnot perustuvat ekologian malleihin kuten luonnollisessa metsässä.

Metsäpuutarha voi tuottaa paljon muutakin kuin valikoiman ruokatarpeita: kuituja, polttopuuta, kerppuja, lannoitetta ja rohdoskasveja sekä tietenkin virkistystä ja hupia. Termin ja lauhkean ilmaston metsäpuutarhasuunnittelun perusteita kehitti ensimmäisten joukossa brittiläinen  Robert Hart, ja nykyisin alalla onkin kokeneita tekijöitä ja kirjailijoita jo runsaasti.

Lue loppuun