Koroisten maaperäpäivän antia

Turussa Koroisilla järjestettiin 11.5. Maaperäpäivä, jonka ohjelmassa oli tutkia, kuinka tiivistynyt, kuivuudesta kärsivä ja köyhä savipelto saataisiin puhallettua henkiin permakulttuurimeiningillä ja käsikäyttöisin välinein, korostaen riippumattomuuden luomista kalliista, painavista ja energiasyöpöistä koneista.

Tapahtumaan kuului neljä työpistettä, jotka määriteltiin kohteen tarpeiden perusteella: korkeimpaan ja kuivimpaan maastonkohtaan mitattiin A-harpan avulla ja kaivettiin kahden hengen lapiointitekniikalla vettä tuova ”swale” eli korkeuskäyrää mukaileva vesiuoma, pellon kesannoidulle osalle laitettiin maanparannukseksi viherlannoitus / maanpeittokasviseoksen kylvö käsikäyttöisellä kylvölaitteella, ja maan rakenteen kuntoutumista käynnisteltiin broadforkkausosiossa Elmon tekemällä kahden käden talikolla. Lisäksi sisätiloissa oli mikroskooppipiste, jossa etsiskeltiin maanäytteistä siellä eleleviä pöpöjä (jotka taisivat vielä olla kevään jäljiltä uinumassa). Hieman testailtiin myös penetrometriä, joka kertoo mikäli maaperässä on tiivistymiä, kuinka pahoja ne ovat, ja millä syvyydellä.

”Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!” lähtötilanne osin isojen koneiden vaikutuksesta tiivistyneen kuivan rinteen yläreunassa, vieressä näyte rinteen pohjalta jonne valuman mukana tulleet ravinteet ja vesi ovat tuoneet elinvoimaa.

Advertisement

Maanalaiset ystävämme mystilliset mykorritsat

On sieniaika. Metsiä täplittävät rouskut, haperot, tatit sekä pitkä liuta muitakin sieniä. Tai siis niiden itiöemiä.  Maanpäällinen sieni on kuin omenapuun omena, sienen siemeniä  itiöitä kantava hedelmä. Paitsi että monet sienet ovat herkullista ruokaa, on niiden olemassaololla myös toisenlaista arvoa. Maan alla elää hyvien olosuhteiden vallitessa runsas mutta usein mikroskooppisen ohukainen sienirihmasto, joka  mykologi Paul Stametsin mukaan voi kuudella eri tavalla pelastaa maailman!
Videossa suomenkielinen tekstitys.
https://ted.com/talks/view/id/258

Sienten rooli ekologisena hyötyorganismina on ollut aliarvostettu niin puutarhureiden, maanviljelijöiden kuin metsänhoitajienkin keskuudessa, eikä kenenkään tarvitse olla laborantti päästäkseen nauttimaan noista hyödyistä. Kyky haalia kuollutta puuainesta riittää!

Sienet osaavat rapauttaa maaperästä esim. fosforia, joka usein on siellä kasveille ei-liukoisessa muodossa ja muuttaa sitä käyttökelpoiseen muotoon. Sieltä fosfori toimitetaan sienirihmaston maanalaista rautatieverkostoa pitkin kasvien juurille.  Rihmasto kuljettaa muitakin ravinteita, kuten magnesiumia, sinkkiä, kuparia, kalsiumia, rautaa sekä vettä yllättävän pitkiäkin matkoja niitä tarvitseville kasveille*. Vaihtokaupassa kasvit antavat sienille varta vasten tuottamiaan yhteyttämistuotteena syntyneitä hiilihydraatteja, joita sienet puolestaan käyttävät ravinnokseen. Tällaista suhdetta kutsutaan symbioosiksi. 95%:lla kasveista on symbioottisia sienikumppaneita, joilla on suuri merkitys niiden kasvulle ja hyvinvoinnille. Kuten kuvasta näkyy, toimeen voi tulla ilmankin (vas.) mutta rihmaston kanssa kasvutahti on ihan toista luokkaa! Symbioottinen mykorritsasienten (myko=sieni, rhiza=juuri) on eräänlainen juuriston jatke, ja  voi laajentaa hyödyllisen juuripinta-alan jopa 700-1000-kertaiseksi, mikä suojaa kasveja mm. kuivuudelta ja muilta stressitekijöiltä. Ja tämä pätee paitsi metsässä, myös puutarhassa ja kasvimaalla!

Elävän maan viljelyä yhteistyössä maan ravintoverkon kanssa

”It’s not the soil itself — it’s the soil life that is the most important element” – Geoff Lawton, Permaculture Soils DVD

Maaperä on puutarhurin ja viljelijän arvokkain luonnonvara. Maa on elävä kokonaisuus, ja hyvälaatuinen maa muodostuu monista tekijöistä. Siihen vaikuttavat mm. maalaji, maan pH eli happamuus/emäksisyys, rakenne ja tiiviys sekä orgaanisen aineen määrä ja laatu. Maa on kasvun kehto ja sen uumenissa elää myös kokonainen pieneliöiden universumi. Teelusikallinen hyvää maata sisältää jopa miljardin bakteeria, tuhansia alkueläimiä, pari tusinaa sukkulamatoa ja metreittäin sienirihmoja.

Aion nyt seikkailla hieman maaperäbiologian humuksentuoksuisissa syvyyksissä, sillä tutustuttuani Elaine Inghamin kehittämän Soil Food Web-työn sovelluksiin pelto- ja puutarhaviljelyssä ei multa ole ollut enää koskaan vain multaa tai komposti vain kompostia. Itse kuulin asiasta ensimmäisen kerran Paul Taylorilta, joka veti päivän mittaisen maaperäosion PDC:lläni Australiassa. Aihe on todella monimutkainen, mutta suosittelen siihen tutustumista ja lisälukemisiksi kirjaa Teaming with Microbes – Organic Gardener’s Guide to the Soil Food Web (Jeff Lowenfells ja Wayne Lewis).

Mitä tekemistä maaperäeliöiden ravintoverkon toiminnalla sitten on puutarhurin tai viljelijän elämässä? No, vihreän vallankumouksen konsteilla on maailman ruoantuotannon kalorimäärät kivunneet huippulukemiin – ja sittemmin pysähtyneet vuonna 2000 – samalla kuin ruoan sisältämät muut ravintoaineet ovat vähentyneet keskimäärin 15-50%*. Samalla hyvä viljelymaa maailmanlaajuisesti on joko hautautunut kasvavien kaupunkien alle tai köyhtynyt merkittävästi, joka on yksi maailman sivilisaatioiden vakavimpia ympäristöongelmia. Hyvä ruoka tulee siis hyvästä maaperästä, ja vain hyvässä, mineraalirikkaassa terveessä maaperässä tai sen antimilla kasvanut ruoka sisältää tarpeellisia mineraaleja.

Terveessä maaperässä maaperän eliöt tekevät  myös suurimman osan töistä, joihin puutarhurit ja viljelijät käyttävät runsaasti sekä vaivaa, aikaa että rahaa. Mikrobit, pieneliöt, madot sekä muut otukset, joista maan ravintoverkko muodostuu kohentavat kellon ympäri ahkeroiden maaperän rakennetta ja toimittavat kasveille valtaosan niiden tarvitsemista ravinteista heti käyttökelpoisessa muodossa aivan ilmaiseksi. Biologisesti hyvinvoivassa maassa esim. veden imeytyminen ja pidätyskyky sekä kasvien kuivuudenkestävyys on parempi, lannoituksen tarve pienempi ja kasvu nopeampaa ja rehevämpää.

Tässä siis lisätietoja aitoon maanparannukseen aidosti luonnollisin keinoin!