Permakulttuurisuunnitteluprosessi 1: Tavoitteiden määrittely

Inspiraationa tähän artikkeliin on käytetty Milkwoodin blogin artikkelia Permaculture Design Process 1: Writing a goal statement sekä The Essence of Holistic Management-opasta, ja vaikka näköjään kirjoitin jo yhden aika samanlaisen artikkelin aikaisemmin, innostuin näköjään paasaamaan aiheesta uudelleen.

Siispä: olet päättänyt alkaa laatimaan kotiisi, maatilallesi, pihapiiriisi tai yhteisöösi permakultturisuunnitelmaa. Miten suunnitteluprosessi siis tarkalleen ottaen alkaa? Suunnittelussa pääsee selkeiten itselle mieluisimpaan, toimivimpaan ja omien arvojen mukaisimpaan lopputulokseen kun suunnitelmaa laatii alusta asti perustaen sen selkeään kuvaan siitä mitä suunnittelulla haluaa saavuttaa.

Sitä varten on tärkeää ensimmäisenä määritellä paperille sanallistaen omat tavoitteensa ja ihanteellisen elämänlaatunsa – sen perusteella voi myöhemmin tehdä valintoja ja päätöksiä punnitsemalla vievätkö ne sinua kohti tavoitettasi vai eivät ja onko toiminta sekä ekologisesti, sosiaalisesti että taloudellisesti harmonista. Tämä tulee mittaamattoman arvokkaaksi ohjenuoraksi jokaisessa suunnittelun ja toteutuksen seuraavassa vaiheessa.

Kokonaisvaltainen tavoite”statement” koostuu kolmesta osasta: siihen on kirjattu millaista elämää haluat elää, mitä sellaisen elämän aikaansaamiseen tarvitsee tuottaa ja millaiset resurssit (omat ja ympäröivät) tarvitaan jotta elämänlaatua voidaan ylläpitää hamaan tulevaan. Mikäli kyse on laajemmasta kokonaisuudesta kuten jonkinlaisesta organisaatiosta tai esim. yhteisöstä, tukee tavoitteiden laatimista kirjata ylös sen ”olemassaolon tarkoitus”, jotta tavoitteita laatiessa kyetään pitämään huolta myös siitä, ettei itse syy jonka vuoksi on toimimaan organisoiduttu pääse unohtumaan. Täysimittaiseen Holistic Management-prosessiin voi tutustua lähemmin alan kouluttajien tilaisuuksissa, ja neuvontaa saa myös Suomessa Tuomas Mattilalta.

Milkwoodissa tavoitteiden muotoilua on neuvottu näin:

Ensimmäinen askel:

Kuvittele, että suunnittelemasi paikka (käytämme tässä esimerkissä kotipuutarhaa) on toteutettu ja se on nyt viiden vuoden ikäinen. Kuvaile sitä lyhyesti pallukoilla haluamallasi tavalla.

Esimerkiksi:

Advertisement

Kun ruoho onkin vihreämpää aidan sisäpuolella

Laiduntaminen. Yksi niistä maankäytön muodoista joilla voi sekä tuhota ja köyhdyttää että yhtälailla elävöittää, ennallistaa ja rikastuttaa sekä laiduntamisen harjoittajia että alueita joilla tätä toimintaa harjoitetaan. Liikalaiduntaminen tunnistetaan ongelmalliseksi, ja samalla eläinten sulkeminen laitumilta pois kokonaan – hyvää tarkoittaen – voi itse asiassa kuivissa ilmastoissa edistää laidunten köyhtymistä entisestään. Sen jälkeen kun pikkuhiljaa tutustuin ja muutamassa työpajassa syvennyin Holistic Managment (”kokonaisvaltainen tilanpito”) – suunnittelumenetelmään ja sen perustajan Allan Savoryn työhön, on laiduntaminen ollut yksi mieluisimmista ennallistavan ja eheyttävän maankäytön työkaluista joita tiedän, ja ilman eroosio-ongelmaakin laidunten hoidossa on saavutettavissa mojovia hyötyjä kun toiminta on suunnitelmallista ekologisista lähtökohdista.

Hyvin suunnitellulla ja nimenomaan suurilla eläintiheyksillä harjoitetulla laiduntamisella voi pysäyttää aavikoitumisen globaalin ongelman ja polkaista käyntiin jo syntyneiden vaurioiden elpymisen samalla kun toiminta on myös elinkeinona entistä kannattavampaa – ja vaikka varsinainen aavikoituminen ei meidän ilmastomme ongelma olekaan, hyötyvät näiden periaatteiden soveltamisesta myös pohjoiset laitumet ja laiduntajat.

Ongelmana ei useinkaan ole, että eläimiä olisi liikaa, vaan että niiden laidunnettavalla alueella viettämänsä aika on laitumen toipumisen tarpeeseen nähden liian pitkä. Esimerkkejä hallitun laiduntamisen vaikutuksista maaperän elpymiseen ja tuottavaksi heräämiseen kuivuudesta kärsivillä alueilla on jo nykyisin lukemattomia, alla näkyy yksi nopeasti managing wholes – sivustolta poimittu ennen – jälkeen esimerkki Australiasta: (ensimmäinen kuva marraskuulta 1992, toinen marraskuulta 1998). Tässä pieni alustus siihen kuinka homma toimii.

Elämänlaatua ja arvopohjaista päätöksentekoa

Loppujenlopuksihan elämä on päätöksiä, ja mikäs sen hienompaa kuin opetella tekemään suunnitelmia ja päätöksiä jotka samaan aikaan ylläpitävät ihanteellista elämänlaatua, arvojemme mukaista tapaa toteuttaa sitä sekä rakentavat samalla maailmaa juuri sellaiseksi kun sen haluamme nähdä hamaan tulevaisuuteen?