Sieniviljelyä, matokompostia ja hapatusta Koroisilla

Ensin koivupölkkyihin porattiin sopivankokoiset reiät

Ensin koivupölkkyihin porattiin sopivankokoiset reiät

Viime viikolla Turun Kaupunginosaviikkojen yhteydessä oli Koroisilla tarjolla monenlaista mielenkiintoista hommaa. Sieniviljelytyöpajassa laitettiin koivupölkkyihin kasvamaan mm. siitakesientä ja lakkakääpää, ja matokompostityöpajassa siirrettiin talon kompostimadot sankoasumuksestaan hienoon kerrokselliseen kompostiin, jota on näppärä täyttää ja tyhjentää. Huippumielenkiintoista ohjelmaa oli myös Ossi Kakon ajankohtainen luento ja työpaja vihannesten yms säilömisestä hapattamalla.

Lue loppuun

Tehdään sienipuutarha puuhakkeeseen

Käännös Milkwood Permaculturen artikkelista Making a wood chip mushroom garden

mushroom garden

Sienipuutarha on edullinen tee-se-itse-tapa kasvattaa kotona viljellyn ruoan monipuolisuutta, samoin kuin omaa yleisresilienssiä. Se on myös yllättävän yksinkertainen perustaa, kunhan ymmärrät miten ja miksi-kysymysten perusasiat.

Nick oli hiljattain USA:ssa kurssittautumassa Fungi Perfectin Paul Stametsin kanssa, ja yksi monista mykoremediaation kurssilla läpikäydyistä tekniikoista oli yksinkertaisen sienipuutarhan tekeminen viljelykaulussienelle.

Lue loppuun

Johan on markkinat!

Markkinat ovat perinteinen kohtauspaikka, jonne tullaan myymään ja ostamaan, vaihtamaan kuulumisia ja viettämään aikaa. Matkaan voi tarttua niin vihanneksia, munia, käsitöitä kuin leivonnaisiakin.  Reissuilta muistan, kuinka Australian pikkukaupungeissa ja muutoin uneliaissa kylätaajamissa viikottaiset tai kuukausittaiset lauantaiaamun markkinat olivat viikon kohokohta, jonne tultiin läheltä ja joskus kauempaakin. Myynnissä oli kaikkea salaatinlehdistä ja mansikantaimista villasukkiin ja gluteenittomiin muffinsseihin, joita paistaessa edellisyö onkin venähtänyt pikkutunneille. Sellaisilla markkinoilla opin, että niinkin harvaanasutussa maassa voi elämä maaseudun näennäisessä eristyksessäkin olla sosiaalisesti vilkasta ja piristävää, kun koko yhteisö keskittää energiansa ja lähtee liikkeelle samana päivänä.

Minusta olisikin mukava törmätä samanlaiseen ilmiöön myös kotimaassa, ja bongata kävelymatkan päästä kotoa pieniä kojuja vaikka vaan kerran kuukaudessa. Vuorovaikutus ja vaihtotalous (joko rahaa tai muita hyödykkeitä vastaan) vahvistaa paikallista yhteishenkeä ja tekee omasta lähiympäristöstä pirteämmän paikan asua.

IMG_4033

Kotipuutarhan tuotteet vaihtavat omistajaa Tilbassa lauantaiaamuna.

Lue loppuun

Koroisten maaperäpäivän antia

Turussa Koroisilla järjestettiin 11.5. Maaperäpäivä, jonka ohjelmassa oli tutkia, kuinka tiivistynyt, kuivuudesta kärsivä ja köyhä savipelto saataisiin puhallettua henkiin permakulttuurimeiningillä ja käsikäyttöisin välinein, korostaen riippumattomuuden luomista kalliista, painavista ja energiasyöpöistä koneista.

Tapahtumaan kuului neljä työpistettä, jotka määriteltiin kohteen tarpeiden perusteella: korkeimpaan ja kuivimpaan maastonkohtaan mitattiin A-harpan avulla ja kaivettiin kahden hengen lapiointitekniikalla vettä tuova ”swale” eli korkeuskäyrää mukaileva vesiuoma, pellon kesannoidulle osalle laitettiin maanparannukseksi viherlannoitus / maanpeittokasviseoksen kylvö käsikäyttöisellä kylvölaitteella, ja maan rakenteen kuntoutumista käynnisteltiin broadforkkausosiossa Elmon tekemällä kahden käden talikolla. Lisäksi sisätiloissa oli mikroskooppipiste, jossa etsiskeltiin maanäytteistä siellä eleleviä pöpöjä (jotka taisivat vielä olla kevään jäljiltä uinumassa). Hieman testailtiin myös penetrometriä, joka kertoo mikäli maaperässä on tiivistymiä, kuinka pahoja ne ovat, ja millä syvyydellä.

IMG_4688

”Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!” lähtötilanne osin isojen koneiden vaikutuksesta tiivistyneen kuivan rinteen yläreunassa, vieressä näyte rinteen pohjalta jonne valuman mukana tulleet ravinteet ja vesi ovat tuoneet elinvoimaa.

Lue loppuun

Mielenkiintoisilla metsähakkuilla

Hakatun metsän vastaan tullessa suu harvemmin kääntyy hymyyn. Vaan toisin kävi kun lähdimme katsomaan pari vuotta sitten jatkuvan kasvatuksen periaatteilla hakattua synkkää kuusikkoa, jonka nykytilasta kuvia alla. Lisätietoja jatkuvapeitteisestä metsänhoidosta saa mm. Ekometsätalouden liiton sivuilta.  Tässä tunnelmia sateiselta metsäretkeltä.

IMG_4727Tästä metsästä on kaksi vuotta sitten hakattu 150 kuutiota puuta. Kannot paljastavat paikat, joista puita on poimittu. Huomaa metsän pohjalle kasvamaan innostunut mustikan varvikko, jota vielä kaksi vuotta sitten ei ollut olemassa.

Lue loppuun

Maan kuohkeuttajana broadfork eli kahden käden talikko

Broadfork (”leveä talikko”) eli ainakin tähän asti lähinnä kahden käden talikon nimellä omissa puheissa kulkenut vehje on maata kääntämättömän puutarhurin oivallinen ystävä ja kumppani maaperän kuohkeuttamispuuhissa.

Tämä kätevä väline tuli sekin minulle tutuksi Australiassa, Allsun Farmin avointen ovien päivänä, jossa sille oli järjestetty ihan oma työnäytöksensä. Todistettavasti Tuomaksen permakulttuuriblogin kohopenkkiartikkelissa on tätä jo testattu Suomessakin ja seuraava mahdollisuus tutustua asiaan omin käsin on Turussa Koroisilla 11.5. Elävän Kulttuurin Koroinen ry:n kanssa järjestämänämme Maaperäpäivänä, jolloin käymme sillä ainakin tiivistyneen savipellon kimppuun. Erilaisia versioita työkalusta löytyy värikuvina täältä.

IMG_4368 broadfork

Broadfork – työnäytöksen jälkeä

Lue loppuun

Taajamakana – monitoiminen pihan piristys

Taajamakanojen pidosta on maailmalla tullut yksi ruokaomavaraisuuden ja kaupunkipermakulttuurin airueista. Onhan mainiota hakea tuoreita munia vain muutaman askeleen päästä pihalta ja nautiskella päivittäin touhukkaan kuopsuttelun seurailusta. Matkoilla ystävien ja wwoof-isäntien kotimuniin tottumisen jälkeen on kotona ollut vaikeaa palata edes kaupan luomumunien pariin, sen verran suuri on ero maussa.

Kanat ovat kotieläiminä helppohoitoisia ja sangen vaatimattomia otuksia, ja tarkemman tutustumisen myötä voi huomata, että kananaivojen uumenista löytyy myös kapasiteettia oppimiseen ja syviin ystävyyssuhteisiin. City Chicks – taajamakanakirjan kirjoittaja Patricia Foreman mm. mainitsee kouluttaneensa kanansa olemaan tulematta perheen koirien käyttämää luiskaa pitkin pihalta kuistille ja olemaan käyttämättä kuistin kaiteita orrenkorvikkeina.

Suomeenkin taajamakanat ovat kotiutuneet ainakin Pia Alatorvisen takapihalle, ja tämän uraauurtavan taipaleen ensiaskeleet on kuvattu myös Pian kesäkana-blogissa.

Kanat ovat  reippaita apureita erilaisissa puutarhahommissa. Niiden kuopsuttelu ja mieltymys siemeniin sekä erilaisiin ötököihin ja matoihin voidaan valjastaa helposti   rikkaruohojen ja kutsumattomien hyönteisvieraidenkin hallintaan kanatraktorina tunnetun menetelmän avulla.

Lue loppuun

Ekosanitaatio: Anna hyvän kiertää

Äkkinäiseltä saattaa arjen askareissa unohtua, että itse kullakin keskivertosuomalaisella tulee vedettyä vuodessa vessanpytyn läpi n. 20 000 litraa vedenpuhdistamossa juomakelpoiseksi puhdistettua vettä. Niihin sekoitettujen ihmisaineenvaihdunnan tuotosten, joita jätteiksikin haukutaan,  johdosta joudutaan vesi sitten toisessa puhdistamossa uudelleen käsittelemään vessatuotosten  sisältämien ravinteiden erottamiseksi. Siis 20 ooo litraa jolla huuhdellaan n. 50kg kiinteää eli ulostetta, plus n. 500 l nestemäistä eli virtsaa per henki vuodessa. Väärään paikkaan suurina määrinä laskettuna arvokkaasta, ruoantuotannolle välttämättömästä resurssista (typpi, fosfori) onkin kulttuurissamme tehty terveydelle vaarallista saastetta, samalla kun rikki menneen ravinteiden kierron vuoksi pelloille joudutaan louhimaan fosforia ehtyvistä kaivoksista, ja valmistamaan typpilannoitetta ulkomailta tuodusta maakaasusta.

Lue loppuun

Venäläiset todistavat, että pienimuotoinen luomuviljely voi ruokkia maailman

Poiminta ja käännös Reclaim Grow Sustain-sivustolta löytyneestä artikkelista
Russians Proving That Small-Scale Organic Agriculture Can Feed The World

Vuoden 1999 virallisten tilastojen perusteella 92% Venäjän perunoista, 77% sen vihanneksista, 87% hedelmistä, 59,4% lihasta ja 49,2% maidosta tuottettiin 35 miljoonan perheen toimesta (joihin kuuluu 105 miljoonaa ihmistä, 71% maan väestöstä). Kullakin näistä perheistä oli viljeltävänään dacha, palstapuutarha, joiden yhteispinta-alat kokonaisuudessaan kattavat 8 miljoonaa hehtaaria.

dascha kin domain russian organic homestead agriculture

Lue loppuun