Viime viikonloppuna tarjosi paikallinen kansalaisopistomme mahdollisuuden opetella kasveilla ja sienillä värjäämisen taitoja. Ja voin sanoa, että maailma on aivan erinäköinen värjärin silmin! Yhtäkkiä punasipulin kuoret ovatkin arvotavaraa, syömäkelvottomat mutta metsissämme melko yleiset veriseitikit himoittuja villalangan punastuttajia ja tuikitavallinen pihlajakin tarjoaa sukkiin ihanaa oliivinvihreää piristystä. Ja kelpaahan ylläolevaa sateenkaarta ihastella, samalla kun pähkäilee, että mitäs ihanaa näistä nyt sitten neuloisi…
Kirjallisuutta viileämmän ilmaston permakulttuurista
Talven aikana olen lueskellut paria kirjaa, jotka käsittelevät permakulttuurisuunnittelua jo ainakin hieman Australian olosuhteita viileämmässä ilmanalassa toimivien ihmisten kokemusten pohjalta. Lisäksi luettavana on ollut kotimainen kanakirja, joka kannattaa kyllä kaikkien kanojenpitoa suunnittelevien vilkaista, niin kattava ja samalla viihdyttävä teos on se.
Näistä kahdesta teoreettisempi ja muutenkin hieman tuhdimpi paketti on Peter Banen ”Permaculture Handbook”. Erityisesti tässä kirjassa pidin siitä, että suunnittelun ohjauksessa kulki mukana myös ajatus pitkän aikavälin jatkumosta (esim. sukupolvelta toiselle) sekä siitä, miten suhteuttaa suunnitelma siihen kuinka paljon apuvoimia systeemin ylläpitoon on käytettävissä. Tutustukaapas itse lähemmin mikäli kiinnostus heräsi! Kuvaa klikkaamalla pääsee kirjan omille kotisivuille.
Permakultur Myrrhis – esimerkkipihapiiri Tanskasta
Tässäpä pitkästä aikaa kuvaus permakulttuurisuunnittelun esimerkkikohteesta, ja vieläpä nipinnapin skandinavian oloissa, eli Tanskassa. Permakultur Myrrhis on Frilandin ekokylässä asuvan pariskunnan, Karolinen ja Tychon kolmen vuoden ikäinen permakulttuuriprojekti, jossa pääsimme käymään tutustumiskierroksella viime kesän alussa. Nyt viimein raportti kierroksesta ja sen antimista myös suomeksi puhtaaksi kirjoitettuna 🙂
Huussi puusta ja savesta: harjakaiset
Aika hieno esimerkki(blogi) ekorakentamisesta, suosittelen!
Huussiä on tehty pikku pätkissä kesäloman loputtua, virkistymismielessä. Nyt ollaan jo pitkällä, sillä vanerista ja 2×4 kannattimista tehty katto on nostettu päälle.
Seuraavaksi tuli tekoon sisätilat, ovi ja portaat.
Ovi tuli tehtyä vähän turhankin järeästä tavarasta (28 x 150 mm), mutta eipähän vääntyile helposti. Lauta ei ollut ihan priimasti kuivunut suoraksi, joten tapitukset saivat jäädä yrittämättä. Terässarana sekä aidanseipäästä halkaistut ja ruuveilla kiinnitety tukipuut saavat ajaa asian.
Portaiksi vieritin kulmakivistä yli jääneet kivet.
Sisätiloissa on yksi askelma ennen pönttöosaa. Pöntön rakentaminen ennen seiniä olisi ollut helpompi. Jätin nyt tarkoituksella reunoihin välit. Pönttö on toki ympäriinsä vuorattu. Istuimena Biolanin lämpöistuin.
Ikkunat ovat vielä lasittamatta. Niihin on suunnitelmana murata lasipulloista ikkuna, ainakin toiseen. Sisätiloissa on vielä vähän väri-ilottelua suunnitteilla, mutta katsotaan.
Kuvan yläosassa näkyy kattorakenteen kiinnitys Opa-kiskolla seinärakenteeseen.
Viisi lempparityökalua luomupuutarhaan: Michael Hewins
Artikkeli käännetty Milkwoodin blogista tekijän luvalla ja löytyy täältä
http://milkwood.net/2014/05/12/5-fave-organic-market-gardening-tools-michael-hewins/
Luonnonmukaisen kauppapuutarhurin työkalupakki on hänen paras kaverinsa – oikeilla työkaluilla 50 minuutin homma voi tipahtaa viiteen minuuttiin.
Oppimispäiväkirja: Talvivalkosipulit
Talvivalkosipulit on nostettu ja olen niitä kuivatellut syksyn istutuksia varten. Tiedossa oli, että talvivalkosipulin kukat kannattaa korjata pois, jotta kasvuvoima menee kynsien lihottamiseen. Halusin testata asian kuitenkin myös omakohtaisesti, joten tein kesän mittaan kokeen, jossa jätin osan valkosipulin kukista paikoilleen tekemään pikkusiemeniä. Tässä tulos.

Vas. sipuleita joista kukinnot korjattu pois, keskellä siemenet tehneitä sipuleita, oik. itusilmuja.
Koivunkantosieniä hakeviljelmästä
Hihuu! Puhelin pirahti hiljattain ja langan päästä kuului iloisia uutisia – viime syksynä perustamamme ”sienipuutarha puuhakkeeseen”-tyylillä Koroisilla Turussa tehty koivunkantosienen viljelmä oli alkanut tuottaa vinhasti sientä! Tässä muutamia ennen ja jälkeen-tunnelmia.
Ja huom huom! Tähän ja moneen muuhun mielenkiintoiseen teemaan voi tänä viikonloppuna käydä tutustumassa Koroisten Ekokesteillä!
Lammastraktoreita Tyynelän tilalla
Poiminpas juuri Tyynelän tilan kotisivuilta pienen artikkelin pihaan saapuneesta lammastraktorista.
Periaate on sama kuin muissakin ”eläintraktoreissa” eli kyseessä on eläinten pito helposti liikuteltavassa aitauksessa, jossa ne omalla luonnollisella olemassaolollaan ruohoa syömällä ja ravinteikkaat jätöksensä jättämällä hoitavat maisemaa ilman että hommaan olisi tarvetta käyttää meluisia koneita, lihastyövoimaa tai muualtatuotuja lannoitteita. Menetelmää on kuvattu tämän blogin aiemmassa sikatraktoreita käsittelevässä artikkelissa ja Joel Salatinin kanatraktorit esittelyssä laidunnuskierroista kertovassa artikkelissa täällä.
Elämänlaatua ja arvopohjaista päätöksentekoa
Loppujenlopuksihan elämä on päätöksiä, ja mikäs sen hienompaa kuin opetella tekemään suunnitelmia ja päätöksiä jotka samaan aikaan ylläpitävät ihanteellista elämänlaatua, arvojemme mukaista tapaa toteuttaa sitä sekä rakentavat samalla maailmaa juuri sellaiseksi kun sen haluamme nähdä hamaan tulevaisuuteen?
Metsäpuutarhasuunnittelua Kemiössä
Elokuussa Suomessa piipahti metsäpuutarhasuunnittelua opettamassa englantilainen Rakesh Rootsman Rak, jonka johdolla mm. kokoonnuimme Kemiössä laatimaan suunnitelmaa vanhan omenatarhan muuttamiseksi osittain metsäpuutarhaksi. Kolmen päivän aikana laadittiin myös yleisiä suuntaviivoja pohjoiselle metsäpuutarhasuunnittelulle ja listattiin muutamia lajeja joita hyödyntää kiltojen kokoamisessa. Kemiön lisäksi Rakesh kurssitti myös Turussa Koroisilla, jossa kurssin antia onkin laitettu täytäntöön muutamissa metsäpuutarhatalkoissa.