Oppimispäiväkirja: biohiilen valmistus tynnyrihiilettimellä

Siivosin kevättalvella liiterin pohjaa, joka oli pullollaan pieniä puupalasia ja palikoita, jotka olivat hieman liian suuria suoraan esim. kompostiin tai kohopenkkiin, mutta liian pieniä että niillä olisi jaksanut saunaa tai uuneja lämmittää. Toisen liiterin perältä löysin vanhan öljytynnyrin, ja mielessä alkoi hahmottua suunnitelma tynnyrihiilettimen rakentamisesta ja puupalikoiden muuttamisesta biohiileksi.

Maaperään lisätyn biohiilen hyödyiksi listataan mm. seuraavia seikkoja:

• Biohiili parantaa ravinteiden ja kosteuden sitoutumista maahan
• Biohiili edistää kasvuston ja pieneliöstön muodostumista
• Lannoitteiden tarve pienenee
• Toimii ravinteiden- ja vedenpidättäjänä jolloin ravinteiden valuminen vesistöihin ja pohjavesiin vähenee.
• Toimii hiilen sitojana eli hiilinieluna

Advertisement

Matokomposti kasvihuoneen käytävällä

Jerome Osentowski Central Rocky Mountain Permaculture Insitituesta demonstroi toimintojen niputtamisen periaatetta: Kasvihuoneen käytävä on paitsi kulkuväylä, myös kuormalavanpalojen alle piilotettu matokomposti, jossa voisi Jeromen sanojen mukaan tuottaa kaiken kasvihuoneessa käytetyn lannoitteen. Materiaaleina käytetään syksyn lehtiä (vielä ehtii haravoida tämän syksyn aarteet talteen!), kahvinpuruja paikallisesta kahvilasta, sekä kaninpapanoita omasta pihasta. Valitettavasti ei suomenkielistä käännöstä.

Matokomposti pitää kodin ravinteet kierrossa vuoden ympäri

Ulkona paukkuu ennätyspakkaset eikä pihan talvenkestävä lämpökompostorikaan ole jaksanut enää vähään aikaan pitää toimintaa yllä. Sisällä väsymätön matokompostin väki sen sijaan jatkaa huoletta hajoituspuuhiaan vuoden ympäri. Pimeä ei niitä haittaa ja tavallinen tai tavallista viileämpikin sisätila sopii lierojen tarpeisiin täydellisesti. Matokompostin multa on ravinteikasta lannoitetta mutta pelkkänä ruokamultana käytettäväksi turhankin äkäistä tavaraa.

Kompostimato tai toiselta nimeltään tunkioliero (Eisenida fetida) on eri asia kuin kastemato, joka möyrii mieluummin puutarhamullassa alle +15°C:n lämpöisessä maassa. Kompostimato on lyhyempi ja väriltään yleensä tummemman punertava kuin avomaanserkkunsa.

Kompostimatoja sankossa

Madoille sopiva koti on mielellään salaojitettu astia (sanko, saavi, laatikko tai esim. vanha akvaario/terraario) tai aivan varta vasten valmistettu matokompostori, joita niitäkin löytyy ainakin maailmalta tehdastekoisina useanlaisia malleja. Mikäli astiassa on tiivis kansi, tulisi siihen tehdä muutama reikä ilmanvaihtoa varten. Madot eivät pidä valosta. Eräs askartelemani vaihtoehto on altakasteluruukun välipohjalla varustettu kannellinen sanko. Komposti pitää pitää sopivan kosteana, ja välipohja päästää ylimääräisen veden pohjalle estäen lieroja hukkumasta mahdollisen liian innokkaan kastelun seurauksena. Astian pohjaan voi tehdä reiän josta ylimääräinen neste, ravinteikas ”matomehu” (worm juice) saadaan talteen. Se on laimennettuna hyvä lannoiteliuos kasvimaalle. Valmis matokomposti on pH-arvoltaan neutraalia ja sisältää runsaasti kasveille hyödyllisiä mikrobeja.