Ulkona paukkuu ennätyspakkaset eikä pihan talvenkestävä lämpökompostorikaan ole jaksanut enää vähään aikaan pitää toimintaa yllä. Sisällä väsymätön matokompostin väki sen sijaan jatkaa huoletta hajoituspuuhiaan vuoden ympäri. Pimeä ei niitä haittaa ja tavallinen tai tavallista viileämpikin sisätila sopii lierojen tarpeisiin täydellisesti. Matokompostin multa on ravinteikasta lannoitetta mutta pelkkänä ruokamultana käytettäväksi turhankin äkäistä tavaraa.
Kompostimato tai toiselta nimeltään tunkioliero (Eisenida fetida) on eri asia kuin kastemato, joka möyrii mieluummin puutarhamullassa alle +15°C:n lämpöisessä maassa. Kompostimato on lyhyempi ja väriltään yleensä tummemman punertava kuin avomaanserkkunsa.

Kompostimatoja sankossa
Madoille sopiva koti on mielellään salaojitettu astia (sanko, saavi, laatikko tai esim. vanha akvaario/terraario) tai aivan varta vasten valmistettu matokompostori, joita niitäkin löytyy ainakin maailmalta tehdastekoisina useanlaisia malleja. Mikäli astiassa on tiivis kansi, tulisi siihen tehdä muutama reikä ilmanvaihtoa varten. Madot eivät pidä valosta. Eräs askartelemani vaihtoehto on altakasteluruukun välipohjalla varustettu kannellinen sanko. Komposti pitää pitää sopivan kosteana, ja välipohja päästää ylimääräisen veden pohjalle estäen lieroja hukkumasta mahdollisen liian innokkaan kastelun seurauksena. Astian pohjaan voi tehdä reiän josta ylimääräinen neste, ravinteikas ”matomehu” (worm juice) saadaan talteen. Se on laimennettuna hyvä lannoiteliuos kasvimaalle. Valmis matokomposti on pH-arvoltaan neutraalia ja sisältää runsaasti kasveille hyödyllisiä mikrobeja.
Lue loppuun →