Siivosin kevättalvella liiterin pohjaa, joka oli pullollaan pieniä puupalasia ja palikoita, jotka olivat hieman liian suuria suoraan esim. kompostiin tai kohopenkkiin, mutta liian pieniä että niillä olisi jaksanut saunaa tai uuneja lämmittää. Toisen liiterin perältä löysin vanhan öljytynnyrin, ja mielessä alkoi hahmottua suunnitelma tynnyrihiilettimen rakentamisesta ja puupalikoiden muuttamisesta biohiileksi.
Maaperään lisätyn biohiilen hyödyiksi listataan mm. seuraavia seikkoja:
- Biohiili parantaa ravinteiden ja kosteuden sitoutumista maahan
- Biohiili edistää kasvuston ja pieneliöstön muodostumista
- Lannoitteiden tarve pienenee
- Toimii ravinteiden- ja vedenpidättäjänä jolloin ravinteiden valuminen vesistöihin ja pohjavesiin vähenee.
- Toimii hiilen sitojana eli hiilinieluna
Olin jo aiemmin valmistanut biohiiltä muutamia kertoja ja nähnyt ohjeet tynnyrihiilettimen eli ns. tynnyriretortin rakentamisesta Folke Güntherin kotisivuilla. Sain paikalliselta autokorjaamolta vielä hiilettimeen tarvittavan toisen pienemmän tynnyrin, ja kävin töihin. Hiilettimen rakentamiseen tarvitaan kahden tynnyrin lisäksi esimerkiksi taltta tai kirves, vasara ja kuulosuojaimet. Ensimmäiseksi poistin pienemmän tynnyrin kannen ja poltin sieltä pois öljynjämät, sillä en halunnut että ensimmäisen hiilisatsin hiilet ovat öljykyllästettyjä.
.. sitten poistin suuremman tynnyrin kannen. Tässä vaiheessa työtehon parantamiseksi sain vinkin käyttää taltan sijaan kirvestä. Kauhistelin terän puolesta, mutta senhän voi aina teroittaa jos tarpeen tällaisen operaation jälkeen.
Isompaan tynnyriin tehdään alareunaan koko tynnyrin ympäri ilmanottoaukkoja, jotta poltossa syntyvät kaasut saadaan palamaan tehokkaasti. Nekin saa tehtyä näppärästi kirveellä. Tein reikiä aluksi vain neljä, joka vaikutti olevan liian vähän, sillä poltossa syntyi savua. Tulen pitäisi periaatteessa palaa puhtaasti.
Tarkoituksena on, että pienempi tynnyri sopii isomman sisään ja niiden väliin jää tilaa jossa voidaan polttaa tulta. HUOM. Varsinaisessa poltossa pienempi tynnyri on isomman sisässä alassuin, pohja ylöspäin.
Sitten pienempi tynnyri täytetään hiiletettävällä biomassalla, tässä tapauksessa puupalikoilla ja asetetaan isomman tynnyrin sisään alassuin. Sitten tynnyreiden välinen tila täytetään samaan tapaan puupalikoilla, ja ne sytytetään palamaan.
Tulen polttamisen lämpö saa sisemmässä tynnyrissä aikaan pyrolyysireaktion, kun sen sisällä oleva puuaines kuumenee hapettomissa olosuhteissa. Pyrolyysikaasut painuvat tynnyristä ulos alakautta ja palavat tynnyrien välitilassa palavassa tulessa. Isomman tynnyrin ilmanottorakoja tarvitaan, jotta tämä palaminen olisi mahdollisimman puhdasta. Näppärä emäntä virittäisi tynnyrin päälle vielä grilliritilän ja laittaisi samoilla lämmöillä myös ruokaa.
Noin tunnin kuluttua alkoi vaikuttaa siltä että sisemmästä tynnyristä ei enää tupsahdellut pyrolyysikaasuja, jolloin keikautin tynnyrin nurin ja viilensin hiilet kaatamalla tynnyriin vettä.
Huomaa, että vaikka poltto tapahtui lumella, tuottaa prosessi niin paljon lämpöä että tynnyrin alta maa suli näkyviin. Sulan maan aikana tämä kannattaa ehdottomasti tehdä hiekalla tai muulla palamattomalla pinnalla, sillä lämpö ja ilmanottoaukoista toisinaan putoilevat hiilet voivat kuivattaa ja sytyttää märänkin heinikon tai leikatun nurmen palamaan, ja tuulisella säällä kuivissa olosuhteissa palo voi levitä nopeastikin. Ota myös huomioon muut tulen tekoon liittyvät varotoimet, varoitukset ja rajoitukset.
Noin tunnin kuluttua aloituksesta oli minulla tynnyrillinen biohiiltä, ja pykälää siistimpi liiterin pohja! Muutaman polton jälkeen alkoi jo litterissä näyttää ihan siistiltä.
Koska hiili imee itseensä ravinteita ja vettä, on se ennen maaperään laittamista syytä ”ladata” esim. kompostissa tai virtsassa liottamalla (tai virtsalla sammuttamalla, kuten jossain päin on tapana). Kompostiin lisättynä biohiilen sanotaan nopeuttavan kompostoitumista ja ehkäisevän hajuja. Sama pätee myös, kun hiiltä käytetään kuivakäymäläkuivikkeen osana.
Hiiltä voi murskata pienemmäksi esimerkiksi petkeleellä.
Biohiiltä voi valmistaa kotioloissa myös esim. kartiohiilettimellä tai maakuopassa. Lisää englanninkielisiä hiiletysohjeita mm. maakuopassa hiilettämiseen löytyy Ithaka-instituutin sivuilta.
Käytin hiiliä mm. kohopenkkien välikerroksissa ja viljelylaatikoissa, joissa (ladatun)hiilen lisäyksen sanotaan vähentävän kasteluntarvetta noin puoleen.
Lataamattoman hiilen lisäys maahan aiheuttaa sen, että hiili lataa itsensä maaperässä olevalla vedellä ja ravinteilla, jolloin kasveille saatavilla olevien ravinteiden määrä hetkellisesti vähenee. Siksi kannattaa siis muistaa ”täyttää” hiilen huokoset ennen kasvualustaan lisäämistä.
Ai niin ja jos tutkitte biohiilituotteiden hintoja esim. puutarhakaupoissa, niin voitte huomata, että biohiili on paitsi hyödyllistä, niin myös rahanarvoista tavaraa. Oman hiilettimeni hinta oli kierrätystarvikkeista ja olemassaolevilla työkaluilla tehtynä nolla euroa jos työaikaa ei lasketa, joten jokainen valmistettu hiililitra on plussaa niin hiilitaseen, kiertotalouden kuin rahakukkaronkin kannalta.
Pohjoinen permakulttuuri 
En oikein ymmärrä, miten tuo puilla täytetty tynnyri asetetaan alassuin tuon isomman sisään. Muuten hyvä ohje.
Homma vaatii vähän taiteilua, jotta puutavara ei karkaa sisemmästä tynnyristä kun sitä kääntää toisen sisään. Yksi ratkaisuvaihtoehto on leikata tynnyristä myös pohja pois, keikauttaa sisempi tynnyri maata vasten, ja vaan sujauttaa lieriö sen ympärille.