Permakulttuurisuunnitteluprosessi 1: Tavoitteiden määrittely

Inspiraationa tähän artikkeliin on käytetty Milkwoodin blogin artikkelia Permaculture Design Process 1: Writing a goal statement sekä The Essence of Holistic Management-opasta, ja vaikka näköjään kirjoitin jo yhden aika samanlaisen artikkelin aikaisemmin, innostuin näköjään paasaamaan aiheesta uudelleen.

Siispä: olet päättänyt alkaa laatimaan kotiisi, maatilallesi, pihapiiriisi tai yhteisöösi permakultturisuunnitelmaa. Miten suunnitteluprosessi siis tarkalleen ottaen alkaa? Suunnittelussa pääsee selkeiten itselle mieluisimpaan, toimivimpaan ja omien arvojen mukaisimpaan lopputulokseen kun suunnitelmaa laatii alusta asti perustaen sen selkeään kuvaan siitä mitä suunnittelulla haluaa saavuttaa.

Sitä varten on tärkeää ensimmäisenä määritellä paperille sanallistaen omat tavoitteensa ja ihanteellisen elämänlaatunsa – sen perusteella voi myöhemmin tehdä valintoja ja päätöksiä punnitsemalla vievätkö ne sinua kohti tavoitettasi vai eivät ja onko toiminta sekä ekologisesti, sosiaalisesti että taloudellisesti harmonista. Tämä tulee mittaamattoman arvokkaaksi ohjenuoraksi jokaisessa suunnittelun ja toteutuksen seuraavassa vaiheessa.

Kokonaisvaltainen tavoite”statement” koostuu kolmesta osasta: siihen on kirjattu millaista elämää haluat elää, mitä sellaisen elämän aikaansaamiseen tarvitsee tuottaa ja millaiset resurssit (omat ja ympäröivät) tarvitaan jotta elämänlaatua voidaan ylläpitää hamaan tulevaan. Mikäli kyse on laajemmasta kokonaisuudesta kuten jonkinlaisesta organisaatiosta tai esim. yhteisöstä, tukee tavoitteiden laatimista kirjata ylös sen ”olemassaolon tarkoitus”, jotta tavoitteita laatiessa kyetään pitämään huolta myös siitä, ettei itse syy jonka vuoksi on toimimaan organisoiduttu pääse unohtumaan. Täysimittaiseen Holistic Management-prosessiin voi tutustua lähemmin alan kouluttajien tilaisuuksissa, ja neuvontaa saa myös Suomessa Tuomas Mattilalta.

Milkwoodissa tavoitteiden muotoilua on neuvottu näin:

Ensimmäinen askel:

Kuvittele, että suunnittelemasi paikka (käytämme tässä esimerkissä kotipuutarhaa) on toteutettu ja se on nyt viiden vuoden ikäinen. Kuvaile sitä lyhyesti pallukoilla haluamallasi tavalla.

Esimerkiksi:

  • Erittäin tuottava ja siellä on paljon syötäviä kasveja (hedelmiä, jalopähkinäpuu ja vihanneksia)
  • Kanoja
  • Vesiviljelysysteemi
  • Kotoperäisiä kasveja
  • Värikäs
  • Paikkoja joissa kokoontua
  • Varjoisia alueita ja suojaa kovilta tuulilta
  • Paikkoja joissa pikkulapset voivat leikkiä

Toinen askel:

Kirjoita lyhyiden ilmausten lista niin että siinä tulee näkyviin lopputulokset projektissa mukanaoleville ihmisille – ilman mitään tiettyjä tekniikoita tai strategioita.

Tavoitejulistuksessa on kyse vaikutuksista ja tuloksista joita suunnitelmasi tuottaa, ei menetelmistä joiden avulla niihin vaikutuksiin päästään.

Tiettyjen tekniikoiden ja menetelmien jättäminen tavoitejulistuksen ulkopuolelle auttaa suojelemaan suunnittelun varhaisessa vaiheessa tarttumasta ratkaisuihin jotka eivät välttämättä parhaalla tavalla palvele suunnitelman tavoitteiden toteutumista.

Tavoitteen saavuttamiseen voi olla muita sopivampia menetelmiä jos pidämme mielemme avoimena kaikille vaihtoehdoille. Siitä hyvässä suunnittelussa on kysymys.

Esimerkkejä tekniikoista ja ratkaisuista
– Vesiviljelysysteemi, kohopenkki, yrttispriaali (Älä laita näitä kirjaamiisi tavoitteisiin)

Esimerkkejä tavoitteista
– Tasapainoinen vesitalous puutarhassa, tuottavat viljavat kasvualustat / penkit, proteiinituotantoa harrastusmielessä, ruoanlaittoon tarvittavia aineksia saatavissa lähellä keittiötä.

Kolmas askel:

Työstä ylläolevat lyhyet lauseet nykyhetkessä kuvatuksi tavoitejulistukseksi, joka kuvaa suunnitelmaa elävänä todellisuutena.

Nykyhetkessä kirjoittaminen on voimallinen tekniikka joka tekee suunnitelmasta aidon, houkuttelee esiin mahdollisen epävarmuuden siitä mihin olet menossa ja estää sellaisten päätösten tekemisen ja toteuttamisen jotka eivät vie sinua kohti haluamaasi elämänlaatua.

Ylläoleviin lauseisiin perustuva tavoitejulistus voisi siis olla seuraavanlainen:

“Puutarhamme on tuottavuuden keskus ja siellä on hedelmiä, pähkinöitä, vihanneksia, yrttejä ja eläimiä, siellä on virtaavaa vettä ja erittäin intensiivisiä viljelyalueita.

Nautimme ajanvietosta paikoissa jotka suojaavat meitä kovilta tuulilta ja joissa lapsilla on hieno paikka leikkiä. 

Kotoperäiset kasvit houkuttelevat mehiläisiä ja tuovat paljon väriä puutarhaan, sillä siellä kukkii aina jotain koko kasvukauden läpi.”

Tämä prosessi todella tavoittaa laajemmin kuvan siitä mihin olet suuntaamassa, ja muotoilee suunnitelmaasi kaikilla mahdollisilla tavoilla, joten on tärkeää viettää aikaa ja hioa tavoitteet pilkulleen kohdalleen.

Huomaa, kuinka ylläoleva tavoitejulistus ei mainitse vesiviljelysysteemiä tai mitään muutakaan tiettyä tekniikkaa.

Tavoitejulistuksessa on kyse vaikutuksista, ei menetelmistä. 

Tulet huomaamaan milloin olet saanut tavoitteet kuntoon kun saat ”ahaa-elämyksen” lukiessasi sitä ääneen itsellesi – koko kehosi vastaa siihen positiivisesti. Se todella tuntuu siltä, että se on siinä.

Jos joku kokeilee tätä kotona, olisi kiinnostavaa kuulla prosessin tuloksista esim. kommenteissa 🙂

Advertisements

One thought on “Permakulttuurisuunnitteluprosessi 1: Tavoitteiden määrittely

  1. Satujose

    Aloittelen viljelyä, eläimiä en alkuvaiheessa haaveile ottavani. Olen ollut hiukan hukassa siinä, mitä haluan puutarhalta, mutta tämä ”mitä puutarha on 5-vuoden kuluttua, selvensi huomattavasti omia ajatuksiani.

    Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s