Permakultur Myrrhis – esimerkkipihapiiri Tanskasta

Myrrhis20140530_161442MTTässäpä pitkästä aikaa kuvaus permakulttuurisuunnittelun esimerkkikohteesta, ja vieläpä nipinnapin skandinavian oloissa, eli Tanskassa. Permakultur Myrrhis on Frilandin ekokylässä asuvan pariskunnan, Karolinen ja Tychon kolmen vuoden ikäinen permakulttuuriprojekti, jossa pääsimme käymään tutustumiskierroksella viime kesän alussa. Nyt viimein raportti kierroksesta ja sen antimista myös suomeksi puhtaaksi kirjoitettuna 🙂

Projekti alkoi kolmisen vuotta sitten aivan tyhjästä, kun Frilandin ekokylän ”vaihe kolme” eli viimeisin laajennus astui voimaan, ja pariskunta hankki itselleen tontin, joka oli ollut naapurin tavanomaiseen tapaan viljelemää viljapeltoa, viimeisimmäksi nurmelle kylvettynä. Heille koko jutun idea oli päästä aloittamaan tyhjältä pöydältä ja suunnitella juuri heille ja heidän omavaraiselämäänsä sopiva elinympäristö.

He ovat omin käsin (kirjaimellisesti, ilman akkuporakonetta kummempia tehotyökaluja) rakentaneet asumuksensa, joka on olkipaalitalo savirappauksella. Savirapattu talo täytyy pitää suojattuna sateelta, jotta seinät eivät syövy ja Tanskassa sade tulee harvoin pystysuoraan alaspäin, yleensä kova tuuli piiskaa sateen sivusuunnassa.

Tämän vuoksi talon länsipuolella, josta tuulee kovimmin, on katos. Savirappauksen suojaamisen lisäksi sillä on toinen toiminto verstaana ja työkaluvajana jonka lisäksi siellä myös säilytetään polttopuita talveksi. Katoksessa on myös kuivakäymälä, jotta vessaan ei tarvitsisi mennä ulos säiden armoilla, mutta samalla se ei olisi myöskään sisällä talossa.

Katoksen yläosassa on erittäin avoin osio, jota käytetään kuivaamiseen.

MyrrhisIMG_0684MTRakentamisen alussa ajatuksena oli luoda mahdollisimman pieni lämmittämistä vaativa tila. Pinta-alaa on 27m2 alakerrassa ja saman verran yläkerrassa. Talo rakennettiin tulisijan ympärille, joka on eräänlainen puuhellan ja rakettiuunin yhdistelmä. Se toimii lämmönlähteenä ja uunina. Tuli sytytetään alhaalla olevassa pesässä, ja sitä pidetään yllä syöttämällä pitkiä halkoja yläkautta (sillä niitä on helppoa hankkia käsityökaluilla). Tulipesästä lämpö ja savu kulkevat alhaalta leivinuunin ohi ja suuri osa lämmöstä jää talteen tiilimassaan. Sen jälkeen lämpö jatkaa matkaansa keittolevyjen alle. Tulen palaessa on siis mahdollista keittää hellalla, ja tulen sammumisen jälkeen uunissa voi paistaa.

MyrrhisIMG_0698MTSitten savu jatkaa matkaansa uunin toista laitaa lattian alle, josta se menee kylpyhuoneeseen kylpyammeen alle ja takaisin ennen poistumistaan savupiipusta. Talvella lämmittämiseen menee pari tuntia päivässä.

Alakerta on oleskelutilaa, yläkerran itäpäädyssä on makuuhuone, koska Karolinesta on ihana herätä auringonnousuun ja mennä nukkumaan ilman ilta-auringon valoa.

Taloa ei ole yhdistetty sähköverkkoon, ja pohjoispuolella onkin kylmähuone/ruokakomero, joka pysyy viileänä ja jossa voi säilyttää ruokaa. Usein ihmiset käyttävät kylmävarastointiin erillisiä maakellareita, mutta ne ovat harvoin kovin lähellä keittiötä. Karoline ja Tycho halusivat viileän ruokakomeron aivan keittiön viereen, jolloin vaikutelma on sama kuin avaisi jääkaapin oven esim. kun haluaa kahviin maitoa. (Ja keittiössä ei ole tilaa jääkaapille). Kylmähuoneen tasaisen viileä lämpötila saadaan säilytettyä luonnollisen ilmavirran avulla, sillä maahan talon ulkopuolelle on kaivettu metrin syvyyteen n. 30m pitkä, 20cm halkaisijaltaan oleva putki, jossa ilma kulkee lämmeten tai viileten sopivasti ennen kellariin tuloa vuodenajasta riippuen.

Talon eteläseinällä on lasitettu kasvihuone/kuisti, joka antaa talolle passiiviaurinko-ominaisuuden. Aina auringon paistaessa pariskunta avaa kuistin lasiset sisäikkunat ja oven, jolloin lämpö virtaa  taloon, mikä toimii todella hyvin. Kuisti myös suojaa osaltaan eteläseinän savirappausta sateelta.

MyrrhisIMG_0709MTPariskunta halusi rakentaa talon, jonka korjaaminen on mahdollista itse käsityökaluilla. Puut on kaadettu metsässä koneella, muutoin työ on tehty käsityökaluilla. ”Tästä tuli meille eräänlaista urheilua – halusimme nähdä kuinka paljon voisimme tehdä itse, (käyttämättä koko kesää johonkin pikkujuttuun)” Karoline ja Tycho sanovat. Talonrakennusta ihmismittakaavassa siis. Välikaton parrut suunniteltiin sen kokoisiksi, että he voivat nostaa ne itse ilman nostokurjen apua.

Lattian alla on metrin paksuinen simpukankuorikerros. jotka on tampattu tiiviiksi tallomalla, joka oli melkoinen treeni sinänsä. Sen päällä on 10 cm kerros merilevää, ja niiden päällä lattialankut. Olkipaaliseinät lepäävät tämän jalustan päällä. Puukehikko kantaa toisen kerroksen ja katon.

Katto on aivan tavallinen peltikatto, joka kuitenkin on juuri lähdössä parin viikon sisään. Talon oikea olkikatto on vielä kasvamassa pellolla, jota he vuokraavat vihannesviljelyyn sekä katto-olkien kasvatukseen. Ensimmäinen erä korjattiin viime syksynä (2013) ja toinen kypsyy pian. Yleisemmän ruokokaton sijaan he kasvattavat pitkäkortista monivuotista ruista. Viljelyyn käytetään käsityökaluja, oljet niitetään viikatteella ja sirpillä. Katto-oljet on suunniteltu viljeltäväksi neljässä erässä, jotta työmäärä olisi mahdollinen hoitaa käsipelillä. Loppujen lopuksi talosta tulee yksi suuri olkipaalitalo – tai olkitalo.

Katon eristeenä on 40 cm käsittelemätöntä lampaanvillaa – n. 1000 lampaan villat. Sisäkatossa on n. 3-4 cm savirappaus. Jos he päättävät muuttaa pois tai kun talosta aika jättää, jäljellä on korkeintaan joitakin nauloja.

Puutarha

Ulkona ykkösvyöhykkeellä on ankkojen tarha. Ankanpoikaset on aidattu, sillä moni otus haluaisi popsia ne suihinsa. Pariskunnalla on kahdenlaisia ankkoja – muscovy- ja runner- rotuisia. Yleensä ne kulkevat vapaana ja toimivat etanantorjujina. Muscovy-ankka on hyvä liharotu ja heillä on sopimus paikallisen luomuviljelijän kanssa. He toimittavat viljelijälle teurastettuja ankkoja jouluksi, ja viljelijä antaa vastineeksi kaiken vuoden aikana ruokintaan menevän viljan. Päivän päätteeksi ankkojen palatessa kotiin niiden nokat oikein valuvat etanan limaa, ne ovat siis erittäin tehokkaita työssään. (16:20)

Ykkösvyöhykkeeseen kuuluu myös aurinkoinen keittiöpuutarha, jossa kasvaa juureksia ja muita hiilihydraattipitoisia vihanneksia. Pihan toisen reunan metsäpuutarhassa kasvavat suurin osa lehtivianneksista ja salaattiaineksista, kukista, yrteistä ja versoista. Kasvimaan puoli on tarkoituksella jätetty avoimeksi paikaksi joka saa runsaasti auringonvaloa.

Talon itäseinällä on vähemmän tuulta ja sadetta, mutta se ei ole täysin suojattu. Niimpä seinustalle on rakennettu monitoiminen parvekkeena, köynnöskasvien pergolana ja suojana toimiva katos.

Myrrhis_IMG_1139Talon pohjoispuolella on metsäpuutarha, ja sieltä näkee myös ulkopuolelta kylmähuoneen, jonka viemän tilan olisi voinut käyttää kasvimaaksikin – hävikki korjattiin istuttamalla sen katolle kasviksia. Kasvualusta toimii myös katon eristeenä. (19:30) Juuri nyt katolla kasvoi valkosipulia ja sen välissä porkkanoita. ”Aika hauskaa!” totesi Tycho. Katon päällys on tehty suurilta osin rakennusjätteestä. Taloa rakennettaessa kaikki puuparruista irrotettu puunkuori ja kaarna vain kasattiin läjiksi ja sen päälle laitettiin multaa, ja se toimii ihan hyvänä kasvualustana (kuva alla).

MyrrhisIMG_1767DP

Metsäpuutarha on perustettu kaistaleelle, joka on viimeisen kahdeksan vuoden ajan toiminut silloisella rajalla asuneen naapurin puskurivyöhykkeenä, sillä loput Karolinen ja Tychon tontista on Frilandin uudessa osassa, joka vasta muutama vuosi sitten on lohkottu viereisen maanviljelijän pelloista.

Tämän vuoksi metsäpuutarhassa oli pariskunnan saapuessa jo muutamia koivuja ja leppiä, eli alue oli jo muuttumassa metsämäiseksi. Ja mikäs sen hienompaa, kuin perustaa metsäpuutarha paikkaan, jossa on jo muutamia puita valmiina. Metsäpuutarhan sijoittaminen tontin pohjoissivulle antaa myös puiden vartuttua suojaa voimakkailta pohjoistuulilta etenkin talvisaikaan. Lisäksi Frilandissa liikkuu paljon vierailijoita, ja metsäpuutarha tuo sopivaa näkösuojaa tieltä, jossa ihmiset kulkevat.

Metsäpuutarha on n. 300m2 kokoinen ja sen maaperä on kunnoltaan parasta tontilla, sillä sitä ei ole kynnetty kahdeksaan vuoteen. Tämä selvisi vesiputken (käsin) vetämisen yhteydessä, sillä kyntämättömällä kaistalla oli n. 10 cm paksumpi ruokamultakerros kuin vanhalla pellolla. Se myös kertoi pariskunnalle, että siihen kohti ei kannattanut sijoittaa taloa, vaan puutarha. Siksi talo on sijoitettu aika tarkalleen tontin kynnetyn ja kyntämättömän alueen rajalle.

Kun pariskunnalta kysyttiin missä vaiheessa he tekivät kaiken havainnoinnin, sikäli kun rakentaminen ja istutukset ovat tapahtuneet niin nopeasti, paljastui että prosessi ja alueeseen tutustuminen alkoi jo 2010 heidän tullessaan Frilandiin permakulttuuriopettajakoulutukseen. Jo silloiset havainnot auttoivat paljolti sektorianalyysin hahmottamisessa vallitsevien tuulten ja liikenteen osalta. Lopulta he päättivät littyä mukaan Frilandin kolmanteen laajennusvaiheeseen vuonna 2011. Ensimmäiset kasvit – kuorma-autokuormallinen heidän edellisestä puutarhastaan –  tuotiin paikalle joulukuussa 2011. Ne ovat pääasiassa tontin reunustalle pensasaidaksi istutettuja puita ja pensaita, n. 180 kappaletta kaikenkaikkiaan. Ennen metsäpuutarhaan vaeltelua Tycho ohjeistaa ryhmäämme pysymään poluilla penkkien välissä, ja olemaan maistamatta mitään kasveja ellemme tunne niitä täysin varmasti. Istutuksissa on myös joitakin kasveja jotka ovat myrkyllisiä tiettyyn aikaan vuodesta, tai niitä käytetään ravinnon sijasta esimerkiksi värjäämiseen. MyrrhisIMG_0735MT

Kasvit on istutettu eräänlaisiin saarekkeisiin kiltoina, joista jokaisessa on yleensä keskellä puu. Vielä tässä vaiheessa useimmat puut ovat hyvin pieniä.  Yhtenä esimerkkinä Karoline esittelee killan nuoren kirsikkapuun ympärillä. Koska kirsikka kuin myös viereinen pensas ovat vielä nuoria, niiden ”alla” viljellään yksivuotisia kasveja kunnes puut ovat kasvaneet niin suureksi, että varjostuksen vuoksi alakasvustossa siirrytään monivuotisiin varjoa sietäviin kasveihin.

Metsäpuutarhakin on perustettu useammassa vaiheessa, ja aloitimme kierroksemme vuoden vanhasta osiosta. Peremmälle mentäessä vastaan tulee seuraavaksi kaksi vuotta ja sitten kolme vuotta sitten perustetut osiot. Uusimmassa osassa on maassa vielä näkyvissä perustamisvaiheessa katteena käytettyä olkea. Kun kasvit ovat päässeet vauhtiin ne peittävät maan, eikä olkea enää tarvita.  Metsäpuutarha oli hyvä vuorotteleva työkohde talon rakennuksen yhteydessä, sillä sinne saattoi mennä puuhastelemaan aina silloin, kun talotyömaa oli pysähdyksissä kun eteen tuli asia, jota he eivät osanneet tehdä samantien.

Paikalla jo olleista puista lepät saavat jäädä pitemmäksi aikaa. Koivut ja vaahterat kaadetaan lähivuosina, jotta hedelmäpuilla olisi enemmän kasvutilaa. Myös jotkut lepät saatetaan kaataa, jos se vaikuttaa tarpeelliselta. Kliimaksilajeina metsäpuutarhassa on paljon pähkinäpuita, ja 50 vuoden päästä paikalla kohoaakin komea latvuskerros. Maanpeittokasveilla on tehty monenlaisia kokeiluita, vaikkakaan aikaa ei ole käytettävissä kovin pieniin yksityiskohtiin. Yhdessä kohtaa on siis kokeiltu maan peittämistä ryppäinä kasvavilla monivuotisilla, toisessa taas rönsyilevillä (kuten mansikalla). Tämä auttaa ymmärtämään kuinka ne käyttäytyvät ja sopivat yhteen. Jotkut kasvit myös vaeltelevat ja kylväytyvät itsestään uusille kasvupaikoille, joten ne ovat yhä metsäpuutarhassa, mutta löytyvätkin jostain aivan muualta kun minne ne alunperin istutettiin.

Pihan eteläpuolella on kasvimaan lisäksi taimitarha ja kasvihuone. Karoline ja Tycho ovat mukana omenaprojektissa, jossa siemenistä kasvatetaan uusia luomuviljeltäviä omenalajikkeita (kuten tiedetään, omenien lisääntyminen siemenestä on aikamoista arpapeliä).

Kasvihuoneella on monta funktiota, Ankat asuvat siellä talvisaikaan ja samalla ne lannoittavat koko kasvihuoneen (talvet ovat selvästikin leudompia kuin meillä Suomessa!). Kasvihuoneessa myös talvehtii kasveja, jotka tarvitsevat ripauksen enemmän suojaa ensimmäisenä elinvuotenaan. Ankkojen tuottaman lämmön ansiosta vesi ei jäädy kasvihuoneessa talvellakaan. Keväällä taimien kylvö ja pieni hoputus kasvuunlähtöön tapahtuu kasvihuoneessa. Kesäkuun alussa taimet siirretään pihalle, ja kasvihuoneeseen istutetaan tomaatteja, paprikoita, kurkkuja ja muita kasveja jotka eivät kasva Tanskassa avomaalla. Ylimääräiset taimet myydään avointen ovien päivinä, kurssien aikana ja Frilandin markkinoilla. Kasvihuoneessa on myös kesäsuihku, joka toimii sadevedellä ja jonka vesi lämpenee mustassa letkussa auringonvalon avulla.

Myrrhis20140529_211909MT

Sektori- ja vyöhykeanalyysit.

Myrrhis20140529_212629MT

Samalla viikolla Myrrhis sai Tanskan LAND- permakulttuurimallikohteiden verkoston tunnustuksen ja siitä tuli yksi maan virallisista mallikohteista. Onnittelut!

Voit katsella koko kiertokävelyn videolla täällä. Tekstissä löytyvät muutamat ”kellonajat” (esim. 16:20) viittaavat missä kohtaa tätä videota kyseinen kohta on esitelty.

Artikkelissa käytetyt kuvat on ottanut Bulgarian tiimiläiset. Kiitos Misha, Mihail, Todor ja Filip!

Mainokset

2 thoughts on “Permakultur Myrrhis – esimerkkipihapiiri Tanskasta

    1. pohjoinenpermakulttuuri Kirjoittaja

      Moikka! Huomaan että oon vähän hämmentynyt kun luin sun kommentin, ja haluisin ymmärtää että oliko sulla joku huoli näiden tai jonku muun maanomistusoikeudesta, tai jostain muusta?

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s