Metsäpuutarhasuunnittelua Kemiössä

Elokuussa Suomessa piipahti metsäpuutarhasuunnittelua opettamassa englantilainen Rakesh Rootsman Rak, jonka johdolla mm. kokoonnuimme Kemiössä laatimaan suunnitelmaa vanhan omenatarhan muuttamiseksi osittain metsäpuutarhaksi.  Kolmen päivän aikana laadittiin myös yleisiä suuntaviivoja pohjoiselle metsäpuutarhasuunnittelulle ja listattiin muutamia lajeja joita hyödyntää kiltojen kokoamisessa. Kemiön lisäksi Rakesh kurssitti myös Turussa Koroisilla, jossa kurssin antia onkin laitettu täytäntöön muutamissa metsäpuutarhatalkoissa.

Rakesh kertoo metsäpuutarhojen perusteista omenatarhassa.

Rakesh kertoo metsäpuutarhojen perusteista omenatarhassa.

Metsäpuutarhan osasia: puut, maanpeittokasvit, polut jne..

Metsäpuutarhan osasia: puut, maanpeittokasvit, polut jne..

Metsäpuutarhat koostuvat kerroksellisista istutuksista, joita ovat latvuskerros, pienten puiden ja pensaiden kerrokset, ruohovartiset kasvit, maanpeittokasvit, juurikerros sekä köynnöskerros. Niiden lajisto on valikoitu niin, että kasvien ja puiden hyvinvoinnista huolehtivat toiset kasvit, eläimet ja hyönteiset. Pölyttäjiä houkuttelevat tuoksuvat yrtit ja tuhohyönteiset pysyvät kurissa monimuotoisen elinympäristön ansioista, jossa niiden saalistajille on runsaasti sopivia elinalueita. Typpeä sitovat maanpeittokasvit ja esim. tyrni, tervaleppä tai siperianhernepensas ja myös muut ravinteiden kerryttäjäkasvit pitävät huolta maaperän elinvoimaisuudesta. Metsäpuutarhasuunnittelun perusteista voi lukea lisää täältä.

Aivoriihessä esiin tulleita esimerkkilajeja metsäpuutarhan eri kerroksiin:

Latvuskerros: Jalopähkinät, tammi, tervaleppä (typensitoja), kirsikka, lehmus ja sembramänty.

Pienemmät puut: orapihlaja, päärynä, tyrni (typensitoja), mustaselja, luumu, omena, pähkinäpensas, marjatuomipihlaja, siperianherne (typensitoja), sekä kenties myös mulperi ja valeakaasia?

Pensaat: karviainen, herukat, vadelma, aronia, japaninruusukvitteni, karhunvatukka, punamarjakanukka, heidet..

Ruohovartiset ja matalat kasvit: esim. minttu, timjami, mansikka, tuoksuorvokki, raunioyrtti, hyvänheikinsavikka jne..

Juurikerros: piparjuuri, maa-artisokka..

Köynnökset: viiniköynnös, humala, laikkuköynnökset, köynnöspinaatti, sitruunaköynnös..

Ja tässä listassa tietenkin vain murto-osa mahdollisista kasveista!

Tarhan pohjaa kuoputteli myös joukko Kiuruvetisiä maatiaiskanoja.

Tarhan pohjaa kuoputteli myös joukko Kiuruvetisiä maatiaiskanoja.

IMG_5086

Elokuisissa yrteissä kävi vilkas kimalaisten surina.

Kurkistuksia maaperän kerroksiin.

Kurkistuksia maaperän kerroksiin.

Ihanainen ruvenkestävä Afrodita-omena

Ihanainen ruvenkestävä Afrodita-omena

Ruvenkestävyys on luonnonmukaisesti viljellyille omenoille äärimmäisen tärkeä ominaisuus, sillä silloin torjuntaa ei tarvitse tehdä kemiallisesti. Lajikkeen valintaan kannattaa siis kiinnittää huomiota.

IMG_5130

Kasvi-inspiraatiota naapurista, Westersin puutarhasta.

Puiden sijoittelun hahmottelua täysikokoisen latvuksen koon perusteella.

Puiden sijoittelun hahmottelua täysikokoisen latvuksen koon perusteella.

Etenkin Suomessa auringonvalon rajallisuus on tärkeä huomioonotettava tekijä kasvillisuutta sijoitellessa, ja metsäpuutarha voi kypsyessään helposti tukahtua omaan tiheyteensä mikäli puiden lopullista kokoa ei oteta huomioon suunnitteluvaiheessa. Niimpä käytimme apuna täysi-ikäisten puiden arvioituja latvusten kokoja miettiessämme minkä verran mitäkin puita metsäpuutarhaan voisi sijoittaa.

IMG_5146

IMG_5155

Suunnitelman ja metsäpuutarhan vision työstäminen jatkuu, ja muutostyöt aloitetaan pienimuotoisesti, kokeillen ja etsien toimivia ratkaisuita ja kiltayhdistelmiä, joita voi myöhemmin monistaa laajemmalle alueelle.

Mainokset

11 ajatusta artikkelista “Metsäpuutarhasuunnittelua Kemiössä

  1. Tero K.

    Syyskuun PDC:ssä Kolilla hahmoteltiin muutama suomalaiseen metsäpuutarhaan kenties sopiva kiltayhdistelmä;

    * Omena (Malus domestica), jonka ympärillä:
    Siperianhernepensas (Caragana arborescens) (R, T)
    Valkoapila (Trifolium repens) (P,T)
    Ahomansikka (Fragaria vesca) (S)
    Siankärsämö (Achillea millefolium) (P, R, S)
    (Metsä)ruusu (Rosa majalis) (P)
    Syyspäivänhattu (Rudbeckia lanceolata) (P, S)
    Tuoksuorvokki (Viola odorata) (P, S)
    Pillisipuli (Allium fistulosum) (P, S)

    ** Luumu (Prunus domestica), jonka ympärillä:
    Karviainen (Ribes uva-crispa) (S)
    Punahatut (Echinacea spp.) (P, S)
    Puutarhamansikka (Fragaria × ananassa) (S)
    (Komea)lupiini (Lupinus polyphyllus) (P, R, T)
    Karhunlaukka (Allium ursinum) (P, S)
    Myskimalva (Malva moschata) (P, S)

    *** Tuomi (Prunus padus), jonka ympärillä:
    Marja-aronia (Aronia mitschurinii) (S)
    Mäkimeirami l. oregano (Origanum vulgare) (P, S)
    Vahamaksaruoho (Sedum telephium var. rubrechtii) (P, S)
    Karhunputki (Angelica sylvestris) (P, S)
    Varjolilja (Lilium martagon) (P, S)
    Valkoraunioyrtti (Symphytum officinal var. bohemicum) (P, R, S)

    (R) = ravinteiden kerääjä
    (S) = syötävä / lääkekasvi
    (T) = typensitoja
    (P) = pölyttäjä

    Vastaa
  2. Seppo

    Tuolla yhdessä suunnitelman kuvassa on teksti ”hearnut”. Itsekin olisin kiinnostunut hankkimaan, onko tietoa mistä niitä löytyisi?

    Vastaa
  3. Pauli

    Metsäpuutarhan puihin suosittelisin lisäämään koivun. Koivu tunnettiin ennen metsän valkoisena lehmänä ja se pelasti ennen paljon suomalaisia nälkäkuolemalta, sillä sen mahlaa voi kerätä, kun maa muuten ei vielä tuota mitään.

    Vastaa
  4. pohjoinenpermakulttuuri Kirjoittaja

    Seppo, Grimo nut Kanadassa myy ainakin siemeniä, taimia tai jaloversoja ei oikeen saa/voi tilata sieltä Suomeen. Pähkinöistä lisättäessä kuitenkin ihan hyvät mahdollisuudet saada kelpo ”herttajalopähkinöitä”. Yhdellä tutulla on siemeniä tilauksessa ja voi ehkä muutaman myydä. Vaativat 3kk kylmäkäsittelyn.

    Vastaa
  5. Seppo

    Kiitos vinkistä. Kokeilen mielelläni kasvattamista siemenistä jos sellaisia on saatavissa.

    Ostin syksyllä Taimilaarista pari amerikanjälopähkinäpuun tainta ja kun tutkiskelin istutusohjeita, törmäsin juglone-ongelmaan. Vaikka juglans nigra ilmeisesti on pahin juglonen erittäjä, on sama ongelma olemassa muidenkin juglans-sukuisten puiden kanssa. Oliko kurssilla puhetta tästä? Esim leppä ja omenapuut ovat ymmärtääkseni herkkiä juglonelle, kuvassa on kuitenkin leppä aivan pähkinäpuun lähellä!

    Vastaa
  6. pohjoinenpermakulttuuri Kirjoittaja

    Seppo, voisitko laittaa jonkinlaisia yhteystietoja esim. tuonne pohjoinenpermakulttuuri ät gmail – osoitteeseen niin välitän tiedon siementen haltijalle? 🙂

    Kuva jossa puita on sijoiteltu, on aivoriihi-luonnosteluvaiheesta jossa pelailtiin paljon erilaisilla ajatuksilla ja tekijöillä ja lopulliset istutuspäätökset on vielä tuossa vaiheessa tekemättä. Toisaalta istutuksissa voi ottaa huomioon myös puiden kasvuvauhdin ja muut muuttuvat tekijät. Pioneerivaiheen leppä voi ehtiä tehdä paljon hyvää esim. siihen mennessä kun jalopähkinä on niin iso että voisi sen kasvua haitata, jne.

    Vastaa
  7. Ruma Elsa

    Kun nyt puhutaan VANHAN omenatarhan muuttamisesta metsäpuutarhaksi, minua kiinnostaa, miten uusien kasvien istuttaminen onnistuu omenapuiden juuria vahingoittamatta. Meillä tosin oli vain kolme omenapuuta, mutta kun koetin istuttaa niiden alle pensaita ja perennoja, yksi puista kuoli.

    Vastaa
    1. pohjoinenpermakulttuuri Kirjoittaja

      Martin Crawfording Creating a Forest Garden – kirjassa on hyviä nyrkkisääntöjä istutusetäisyyksille, ja etenkin Suomessa esim. riittävää valon saantiakin jo ajatellen (plus juurien tavalla tai toisella vaurioitumisen välttämiseksi) isomman kuopan kaivuuta vaativien pensaiden ym. istutus kannattaisi varmaan tehdä riittävän kauas puun rungosta ja latvuksesta.

      Kuten edible forest gardens-sivustolla sanottiin ”Shrubs fill the gaps in the canopy” eli pensaat täyttävät aukot latvustossa. Tulkitsisin tuota niin, että latvuksen alle, aivan puun juureen ei pensaita ole tarkoitus istuttaa.

      Ajattelisin siis, että kuvittele missä vanhojen puiden juuristo menee, ja missä latvuston varjostus lakkaa haittaamasta haluamiesi istutusten valontarvetta. Sitten sumpli yhdessä näiden sekä muiden mahdollisten tekijöiden kanssa istutusvälit sopiviksi..

      Ja ehkä alle voisi koittaa kylvää jotain siemenestä tai siemenpallojen avulla ja jos alla on paljon ruohoa sitä voisi koittaa ensin nitistää jonkinlaisella katteella?

      Nämä tällaisia maallikkoamatöörin ajatuksia, tulisiko kenelläkään ammattilaisella muita asioita mieleen joita kannattaisi ottaa huomioon..?

      Vastaa
  8. Tuija Kuoppamäki

    Kyseessä ei ole ikivanha omenatarha. Metsäpuutarhaksi muutettavan alueen omenapuut on istutettu 80-luvulla. Huonokuntoiset puut poistaan ja istutetaan tilalle uusia kasveja: puita pensaita ja perennoja sopivin välimatkoin. Kyllä vanhankin omenapuun ympärille voi hyvin perustaa kasvikillan, mutta istuttaessa täytyy varoa vahingoittamasta puun juuria liiaksi. Tuija

    Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s