Ekosanitaatio: Anna hyvän kiertää

Äkkinäiseltä saattaa arjen askareissa unohtua, että itse kullakin keskivertosuomalaisella tulee vedettyä vuodessa vessanpytyn läpi n. 20 000 litraa vedenpuhdistamossa juomakelpoiseksi puhdistettua vettä. Niihin sekoitettujen ihmisaineenvaihdunnan tuotosten, joita jätteiksikin haukutaan,  johdosta joudutaan vesi sitten toisessa puhdistamossa uudelleen käsittelemään vessatuotosten  sisältämien ravinteiden erottamiseksi. Siis 20 ooo litraa jolla huuhdellaan n. 50kg kiinteää eli ulostetta, plus n. 500 l nestemäistä eli virtsaa per henki vuodessa. Väärään paikkaan suurina määrinä laskettuna arvokkaasta, ruoantuotannolle välttämättömästä resurssista (typpi, fosfori) onkin kulttuurissamme tehty terveydelle vaarallista saastetta, samalla kun rikki menneen ravinteiden kierron vuoksi pelloille joudutaan louhimaan fosforia ehtyvistä kaivoksista, ja valmistamaan typpilannoitetta ulkomailta tuodusta maakaasusta.

Rikkinäinen ravinteiden kierto.

Ekologisessa sanitaatiossa näitä päivittäisiä tuotoksia tarkastellaan arvokkaana resurssina ja käsitellään niin, että ravinteiden kiertokulku säilyy ehjänä pöntöstä peltoon. Tuotoksia ei sekoiteta juoma- tai muuhunkaan veteen, vaan käytössä on Suomessa parhaiten tunnetussa muodossa erilaisina huusseina ilmenevä kuivakäymälätekniikka, jossa tavara käsitellään kompostoimalla, jonka jälkeen se on helposti käytettävissä maanparannusaineena.  Typpipitoinen virtsa on mahdollista kerätä erilleen esim. erottelevan istuimen avulla ja käyttää laimennuksen jälkeen nestemäisenä lannoitteena.

Erottelevan istuimen avulla typpipitoisen virtsan saa kerättyä helposti talteen lannoitusta varten. Lähde http://www.taloon.com/kuvat/k/sm/kuivakaymala500a.jpg

Suomessa kuivakäymälätekniikalla on muutama sana sanottavanaan mm. haja-asutusalueilla, jossa jätevesijärjestelmiä on jo muutaman vuoden ajan tuunattu isollakin rahalla uuden asetuksen mukaisiksi. Vesivessa aiheuttaa nimittäin suurimman osan puhdistamista edellyttävästä ravinnekuormasta, ja jätevesijärjestelmän mitoituksessakin voi säästää mukavasti sijoittamalla kuivakäymälään. Tämän lisäksi aina kaupunkilaisenkaan ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, vaan oman kortensa viljavamman kaupunkiympäristön hyväksi voi kantaa kekoon esim. Dodon kaupunkiviljelijöiden Kääntöpöydän kuivakäymälässä Helsingin Pasilassa.

Kuivakäymälä sopii myös tavallisiin sisätiloihin vesivessan korvaajaksi, ja erinäisiä ratkaisuita on tarjolla useita, tehdasvalmisteisista laitteista kotikutoisiin. Paljon hyvää tietoa aiheesta löytyy mm. Käymäläseura Huussi ry:n sivuilta, ja ompa aiheesta julkaistu myös Kuiva käy- videokirja.

Ketä karvalakkimallit kiinnostavat, tässä eräässä aiemmassa asuinpaikassani sisätiloihin pystytetty itsetehty ”Lovable loo”, kuivakäymälä yksinkertaisimmillaan. (rakennusohjeet täältä)

humanure-vessa-kollaasi

Kotitekoisen laatikkomallin sisään mahtuu 20 litran sanko ja kansi on somistettu tavanomaisella wc-istuimella. Vieressä kuivikesanko, jossa pientä puuhaketta /sahanpurua tuotosten peittelyyn, joka tulee tehdä jokaisen käynnin jälkeen. Kahden hengen käytössä sankon täyttymisessä kesti n. viikon, jonka jälkeen se tyhjennettiin vain tähän tarkoitukseen käytettävään kompostikehikkoon ja peiteltiin siellä taas jonkinlaisella kateaineella. Itse asiassa kehikoita on oltava sarjassa kaksi tai kolme, jolloin yhtä täytetään aina vuoden verran toisten kompostoituessa (mitoitus siis sen mukaan). Kun kolmaskin osio on täynnä, on aika tyhjentää ensimmäinen maanparannusaineeksi ja aloittaa kierros alusta. Tässä mallissa ei ole edes ilmanvaihtoputkea, jota yleensä pidetään hajujen vuoksi välttämättömänä, mutta mitään ongelmaa siitä ei ainakaan oman n. puolen vuoden päivittäisen käyttökokemuksen aikana ehtinyt syntyä.

Lovable loo-mallin kehittäjän Joseph Jenkinsin klassikkokirjasta the Humanure Handbook löytyi myös suomenkielinen käännös. Ihmislantakäsikirja ladattavissa täältä.

Mainokset

2 thoughts on “Ekosanitaatio: Anna hyvän kiertää

  1. Vihreä puutarhuri

    Erittäin tärkeä aihe ja hyviä linkkejä, kiitokset! Hauskaa että löysin tähän blogiin.

    Lisävinkki: Ihan ensimmäinen helppo askel varsinkin kaupunkiasujalle on kerätä erikseen ja käyttää lannoitteena (laimennettua) virtsaa. Voi vaikka käydä ämpäripissalla. Virtsalannoitus käy sekä sisällä huonekasveille että ulkona pihalla koriste- ja hyötykasveille (pelkkä virtsahan on steriiliä). Tästä voi sitten edetä mahdollisuuksien mukaan kuivakäymälän rakentamiseen / hankintaan.

    Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s