On talvivalkosipulin aika!

Syksy on haravointikauden kohokohta, jolloin lehtikasat täyttävät helposti kompostikehikon jos toisenkin. Kotipaikkakunnallani lehtiä, risuja ja muita pihan sivutuotteita vastaanottaa myös kunnan jätevedenpuhdistamo, joka käyttää aineksia puhdistusprosessista jäljellejäävän lietteen kompostoinnin apuaineena. Viime vuonna näihin aikoihin lupauduin auttamaan isovanhempiani tässä urakassa, muutamin taka-ajatuksin varustettuna. Projektin sato on nyt korjattu, ja tässä prosessi vaihe vaiheelta:

Suunnitelmanani oli  siis perustaa isovanhempien pihanurmikon valtaaman entisen perunamaan paikalle pari ”hugelkultur”-kohopenkkiä talvivalkosipulin ja maa-artisokan syysistutuksia varten, johon lehdet ovat mainiota materiaalia, ja joka vaatii sisälleen myös puuainesta. Maaperä on paikalla hiekkapitoinen ja kuivuu kesällä herkästi, josta perunamaa ei ilmeisesti kovin suuresti nauttinut. Ajattelin lisäpompsin eloperäistä ainesta voivan tasapainottaa tilannetta parempaan suuntaan. Varattuani sivuun riittävän määrän lehtiä, veimme loput jätevesilaitokselle jossa lastasin paluumatkalle kasan suoria risuja ja oksia.

Kuvassa Dodon kaupunkiviljelijöiden talvivalkosipulilaari Helsingissä. Omasta projektista ei valitettavasti ole kuvia. Lähde http://www.flickr.com/photos/dodoorg/7294422430/

Talvivalkosipuli on hyvä ajatus syysmyöhään puutarhakärpäsen puremalle kasvimaan laittajalle, sillä sen voi istuttaa talvea vasten muun kasvattelun hiipuessa talviunille. Valitsin sen myös kevättä ajatellen, sillä mikäli en olisi itse lähistöllä työn tai muiden olosuhteiden vuoksi, ei projektista lumien sulessa olisi vaivaa kahdeksissa kymmenissä oleville vanhuksille. Kolmantena plussana oli tieto Itä-Suomesta tutun omavaraisviljelijän hyvästä, ilmeisesti Eestistä tuodusta talvivalkosipulikannasta, jonka menestystä halusin tunnustella oman pihapiirin olosuhteissa.

Luonnostelin penkkien ääriviivat nurmikkoon oksien ja keppien avulla, leikkasin ruohotuppaat lapiolla siisteinä neliöinä, karistelin niistä irtomullat pois ja siirsin sivuun odottamaan seuraavaa vaihetta. Kaivoin n. 40 cm syvän kaivannot lapioiden mullan sivuun (esteettisistä syistä) pressun päälle  ja täytin pohjan puuaineksella. Koska omaa pihaa omistamattomana touhusin toisten pihamaalla, halusin projektin olevan kaikin puolin siistin ja heidän standardiensa mukaisesti esteettisesti miellyttävän, jotta voisin jatkossakin puuhastella ja kenties laajentaa istutuksia.  Oksien päälle laitoin ruohotuppaat ylösalaisin, juuret ylöspäin törröttäen. Päälle lehtiä, kompostia, multaa ja muutamia muita satunnaisia pihasiivouksen rippeitä kerroksittain ”lasagnena”, ja viimeisimmäksi mukava olkikerros peitoksi ja katteeksi. Kompostoitunutta karjanlantaa ja olkia kävin hakemassa läheiseltä viljelijältä, jolta ostamme suoraan luomu-naudanlihaa.

Kesäkuussa valkosipuli oli noussut hyvään kasvuun ja muutama viikko sitten sieltä korjattiin mukava pieni sato. Kesällä osan sipuleista annettiin kukkia, josta saatiin myös pieniä siemenkynsiä, toisista kukinnot nypittiin pois jotta juuri kasvaisi reippaammin. Sipulit kuivahtivat pari viikkoa mattotelineellä, jonka jälkeen niistä voi istuttaa kynsiä uudelleen tai varastoida ne esim. kangaskassissa ilmavassa paikassa riippuen syömätarkoituksiin.

Todella helppoa ja palkitsevaa! Kannattaa kokeilla, nyt on sen aika! Tarkemmat istutusohjeet ja muita vinkkejä löytyy tästä hyvästä HS:n talvivalkosipuliartikkelista.

Mainokset

2 thoughts on “On talvivalkosipulin aika!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s