Kumppanuuskasvien tuolla puolen – kiltojen rakentaminen metsäpuutarhaan

Kirjoittanut Stephanie Landwig-Cooper, englanninkielinen alkuperäisversio julkaistu Gaia Creations- sivustolla. Käännös julkaistu kirjoittajan luvalla.

Samoin kuin kumppanuuskasveja viljellessä, kiltojen tai metsäpuutarhojen suunnittelussa ryhmitellään yhteen kasveja jotka tukevat toisiaan synergisesti – karkoittamalla hyönteisiä tai tukemalla toisiaan jollain muulla erityisellä tavalla. Kasvikillassa tai metsäpuutarhassa tarkoituksena on kasvien yksittäisten suhteiden punomisen sijaan täydentää niiden järjestystä kokonaisena ekosysteeminä – maaperän eliöistä ainutlaatuisiin pienilmastoihin, hyönteisistä eläimiin, kasveihin ja ihmisiin. Tiettyihin kasveihin perustuvien, etupäässä ihmisille ruokaa tuottavien ja ekosysteemejä suojelevien tai luovien polykulttuurien suunnittelu on askel kumppanuuskasvien käytön tuolle puolen, kohti monimuotoisempaa ja turvatumpaa tulevaisuutta niin ruoan kuin luonnonvarojenkin suhteen.

Metsäpuutarha voi tarkoittaa monia asioita .. kokeiluissamme se koostuu useista muodostelmassa kasvavista kasvikilloista, josta ajan myötä tulee itse itsensä ylläpitäviä. Kasvikilta on yksinkertaisesti kasveista koostuva sekaviljelmä, jolla on yleensä yksi keskeinen laji ja jota kasvatetaan kerroksittain tehokkaan tilan ja resurssien käytön vuoksi. Siten se vaatii vähemmän ihmishuolenpitoa.

Tavoitteet

Päällimmäisen tavoitteen metsäpuutarhassa tulisi olla selvä heti suunnittelun alkaessa. Esimerkiksi kun suunnittelimme metsäpuutarhamme, halusimme kasvattaa hedelmä- ja pähkinäpuita, monia erilaisia marjoja, syötäviä kukkia ja tuoreita salaattiaineksia vuoden ympäri. Halusimme myös metsäpuutarhamme saavuttavan tasapainoisen tuhohyönteispopulaation, olevan kuivuudenkestävä, hallitsevan ei-tervetulleita rikkaruohoja kuin myös parantavan maaperän kuntoa. Kun tavoitteet ovat selvillä, puutarhan tilasommittelu voidaan määritellä.

Muotokieli

Luonnon muotokielen kuten etanoiden spiraalien, maaston luonnollisen painaumien tai joen kaarteiden tunnistaminen auttaa meitä imitoimaan niitä puutarhoissamme. Polut jotka kaartuvat ja polveilevat eivät ole pelkästään silmälle suoria linjoja miellyttävämpiä vaan myös tehokkaampia tilankäytön suhteen. Sopukoiden luominen puille ja muille kasveille kiemurtelevan polun varteen luo täydellisiä kohteita kasvikiltojen sijoittelulle. Metsäpuutarha syntyy helposti kuljettavia polkuja ja monimuotoisia kasvillisuusrykelmiä yhdistämällä.

Resurssien tehokas käyttö

Vesivarat huomioon ottaen voi sopukoita hyödyntävän polveilevan polun käsitteen viedä vielä askeleen pidemmälle: jos rakennat polut toisinaan hieman koholle, jotkut sopukat matkan varrella voidaan muuttaa maaston painanteiksi jotka toimivat kateainesten ja sadeveden keruualtaina. Katetta sisältävät painanteet (joista joihinkin voi istuttaa märkyyttä sietäviä kasveja) tallettavat vettä maaperään ympäröiville kasveille vähentäen ajan myötä kastelun tarvetta. Metsäpuutarhan infrastruktuurin suunnittelu tällä tavoin etenkin kuivassa ilmastossa on todella tehokasta veden ja muiden resurssien hyödyntämistä. Näin voi nähdä kuinka metsäpuutarhanhoito, yhdistämällä resurssitehokkuuden maiseman ominaisuuksiin, menee kumppanuuskasvien istutuksia paljon pidemmälle.

Rakenne

Ennen kasvien toimintoihin ja käyttöön siirtymistä määritellään ensin metsäpuutarhan pystysuuntaisen rakenteen arkkitehtuuri – Robert Hartin ja monien muiden tämän monivuotisen puutarhanhoison alullepanijoiden laatiman mallin mukaan.

Metsäpuutarhalla on pystysuuntainen rakenne, joka koostuu useista kasvillisuuskerroksista: ideaalitilanteessa kukin kerros tarjoaa hyötyjä viereisille kerroksille (katso piirrosta hahmottamisen helpottamiseksi).

1. Latvuskerroksen kasvit (jotka voivat olla hedelmä- tai pähkinäpuita, korkeita hoiva- tai pioneerilajeja, tai yksinkertaisesti viinimarjoja tai muita marjapensaita.

2. Alemman latvuskerroksen kasvit (matalampia kasveja jotka hyödyntävät jossain määrin latvuskerroksen kasvien varjoa).

3. Pensaat (usein elinympäristöjä luovia kasveja jotka tarjoavat suojaa ja varjoa aurinkoisilla paikoilla)

4. Yrttikasvit (usein syötäviä tai rohdoskasveja jotka kasvavat joko puiden auringon tai varjon puolella).

5. Köynnöskasvit (usein kasveja jotka kiipeävät ylös alemman latvuston tai latvuston kasveja pitkin )

6. Maanpeittokasvit (varjostavat maata säilyttäen kosteutta ja ehkäisten maaperähävikkiä)

7. Syväjuuriset kasvit (toimivat ravinnepumppuina ympäröivälle maaperälle parantaen sen viljavuutta).

Tarkempia yksityiskohtia

Monimuotoisesti eri kasveista kootuilla metsäpuutarhan rakenteellisilla kerroksilla (latvuskerros, alempi latvusto jne) on kaikilla erityispiirteitä, jotka toimivat metsäpuutarhan kokonaisuuden hyödyksi. Kunkin kasvin ominaisuuksien, käyttötarkoituksen ja toimintojen ymmärtäminen on yksi tärkeimmistä huomioonotettavista seikoista kasvikiltoja tai metsäpuutarhoja suunnitellessa.

Alla on listattuna kasvien erityispiirteitä – hyödyllisiä käyttötarkoituksia ja toimintoja jotta voimme alkaa ymmärtää kiltojen ja metsäpuutarhojen suunnittelua. Huomaa, että tämä ei ole täydellinen lista!

* Keskeiset kasvilajit (kaikki kasvit tämän kasvin ympärillä valitaan tukemaan sen kokonaisvaltaista kasvua ja hyvinvointia – yleensä syötävä kasvi).

* Syötävät ja rohdoskasvit (juuret, versot, lehdet, hedelmät, siemenet jne)

* Kumppanuuskasvit (kasvit joilla on yleisesti hyödyllinen vaikutus toisiinsa)

* Hyönteis- ja nektarikasvit (hyönteiset ovat riippuvaisia näistä kasveista ruoan, suojan, lisääntymisen ym. suhteen)

* Tuoksuvat tuholaisharhauttajat (kasvit jotka hämmentävät tuholaishyönteisiä voimakkailla tuoksuillaan, esim. sipulit ja valkosipuli)

* Kasvit villieläimille (linnut ja muut eläimet saavat ravintonsa ja elinympäristönsä näiltä kasveilta)

* Typensitojakasvit (symbioosi typpeä sitovien bakteereiden ja kasvien juurten välillä antaa kasveille ilmaista typpeä)

* Ravinteiden kerryttäjäkasvit (ravinteita louhivat kasvit keräävät ravinteita, ilmaiseksi)

* Kukkasipulit ja isojuuriset kasvit (maaperän rakenteen monimuotoisuus, kyky kerätä / louhia mineraaleja)

* Vesakko-, espalier-, pensasaita- ja tiheikkökasvit (monimuotoinen tapa kasvattaa kasveja)

* Maanpeittokasvit (suojelevat maaperää, säästävät vettä ja luovat terveitä maanpinnan elinympäristöjä)

* Viljavuus- ja katekasvit (ilmaisia ravinteita ja vihreää katetta sesonkiluontoisille ”chop’n’drop” käytännöille)

* Eläinten rehukasvit (vähentävät kotieläinten kuten kanojen rehunhankintaa ulkopuolelta)

Monia käyttötarkoituksia

Useimmilla kasveilla on useampia kuin yksi yllä listatuista ominaisuuksista. Permakulttuurin periaatteita käyttämällä yritämme muistaa kerrostaa niin monia elementtejä ja toimintoja kuin mahdollista. Esimerkiksi, killan keskiölajia valittaessa voisimme valita päärynän ja käyttää sitä latvuskerroksen tai alemman latvuskerroksen kasvina. Päärynäpuilla on ainakin seitsemän oleellista käyttötarkoitusta ja toimintoa:

1. Syötäviä hedelmiä ihmisille

2. Kumppanuuskasvi ruohosipulille, porkkanoille, kukkasipuleille, kurkkuyrtille, mansikoille, krassille, raunioyrtille ym – meidän kokemuksemme mukaan.

3. Tarjoaa oksistossaan suojaa ja elinympäristön, lepo- ja pesäpaikan linnuille.

4. Kukkiessaan mesikasvi mehiläisille.

5. Voidaan kasvattaa monin eri tavoin esim espaljeena aidoissa tai seinillä, tiheiköissä tai täysikasvuisena puuna (huom. Suomessa espaljee-leikkaus mahtaa olla liian rankka talvehtimisen kannalta).

6. Vesoo eli voidaan käyttää tuottamaan puutavaraa.

7. Tarjoaa jonkin verran (toivon mukaan ei paljoa!) pudonneita hedelmiä ja hyönteisiä ravinnoksi eläimille (kanoille).

Kiltojen rakentaminen

Sijainnille ominaisten lajien matriisikartan laatiminen on paras tapa valita oikeat kasvit ja ”killoittaa” metsäpuutarhasi. Edible Forest Gardens osa 2: Design and Practice sisältää USA:n itärannikolle sopivia täysimittaisia matriisikarttoja liitteessään, mutta on rajallinen länsirannikon tarkoituksiin joten olen luonut useita karttoja vuosien varrella itselleni ja asiakkailleni (kuka ryhtyisi kokoamaan samanmoisia Suomen oloihin?). Näitä jatkuvia viitekarttoja on helppo seurata ja ne sisältävät niin paljon informaatiota kuin tietystä kasvista voi löytää, kuten tavoista, käytöistä ja ylipäätään toiminnoista. Ne ovat dynaamisia karttoja jotka kasvavat ja kehittyvät jatkuvasti.

Kirjoitin kauan sitten päärynäkillasta (kuva yläpuolella) mutta halusin aina mennä syvemmälle yksityiskohtiin. Vilkaise luomiani karttoja samalle päärynäkillalle (alapuolella). Olen jakanut ne osioihin helpompaa katselua varten. Ensimmäinen kartta näyttää kasvin suvun (genus), lajin ja yleisnimen. Seuraavana tulee kasvin heimon nimi – eri sukujen monimuotoisuus on tärkeää killan monimuotoisuudelle. Seuraavana taulukossa on perusinformaatiota kasvin valo-, vesi- ja maaperänsietotasoista. Valon sieto vaihtelee auringon tulosuunnan – puun valo- ja varjopuolen- mukaan. Huomioi että päärynäkillalla melko lailla kaikilla on samat sietotasot. Vaihtelevien valo- ja varjonsieto-ominaisuudet omaavat kasvit sopivat parhaiten puun varjopuolelle.

(Matriisitaulukot ovat englanninkielisiä alkuperäisessä asussaan.)

Seuraavana taulukossa (kuva alla) on kasvin muoto. Onko se pieni yrtti vai korkea pensas? Kasvin kasvutapa otetaan huomioon – muodostaako se tiheän maton kuten mintut. Myös juuriston muoto, jos se on tiedossa, on tärkeä. Kasvin maksimikorkeus ja -leveys ovat äärimmäisen tärkeitä tilankäytön suunnittelussa. Kotoperäisyys, sopivin elinympäristö sekä rooli sukkessiokehityksessä ovat myös tekijöitä jotka otetaan huomioon kiltoja rakentaessa.

Tätä taulukkoa seuraamalla asiat käyvät todella mielenkiintoisiksi. Onko kasvi syötävä tai lääkinnällinen? Onko se typensitoja tai mineraalien kerryttäjä? Houkuttaako tai tukeeko se villieläimiä? Voiko se toimia selkärangattomien otusten suojana, mikä tarkoittaa voiko se tarjota suojaa mielestämme kasvikokonaisuudelle ja meille hyödyllisille hyönteisille? Ja viimeisenä, onko se mesikasvi – kasvi, joka tarjoaa ravintoa mehiläisille ja muille mettä rakastaville otuksille, ja jos, niin milloin se kukkii?

Viimeinen taulukko kysyy onko kasvi maanpeittokasvi – elävää katetta kosteuden säilytykseen. Mitä muita toimintoja tai käyttötarkoituksia kasvilla saattaisi olla? Vesooko se hyvin? Voiko se levitä ja jos niin, onko se hajaantuva vai levittäytyvä? Hajautuva tarkoittaa että kasvi leviää siemenestä ja laajentuva leviää rönsyjen avulla. Mintut ovat levittäytyviä ja käytämme niitä kontrolloimaan bermuda-ruohoa jonka se päihittää kilpailussa menestyksekkäästi. Tämä taulukko kysyy myös onko kasvi myrkyllinen ihmisille tai kotieläimille. Ja lopuksi mitä tahansa muita muistiinpanoja tai informaatiota olemme keränneet jota ei ole vielä listattu. Siellä hahmotamme onko kasvi aromaattinen tuholaisten hämääjä eli ATH, kuten kaikki Allium-sukuun kuuluvat ovat. ATH-kasvin hämäävät tuhohyönteisiä voimakkailla tuoksuillaan.

Vaikka näiden kaltaisien taulukoiden laatiminen saattaa vaikuttaa melkoiselta urakalta, se on totisesti hauskaa puuhaa, ja auttaa ymmärtämään kasvien monia eri piirteitä ja kuinka ne voivat olla hyödyksi sinulle ja puutarhallesi nyt ja pitkällä aikavälillä.

Kaikenkaikkiaan olemme havainneet metsäpuutarhojemme kiltarakentelun todella hyödylliseksi monivuotisen viljelyn muodoksi kaikille osapuolille, kuin myös helppohoitoiseksi, yllämainittuja käsitteitä seuraamalla. Lukuisat ihmiset ovat mukana metsäpuutarhanhoidossa ympäri maailmaa ja on kokeilemisen arvoista kokeilla uusia kasveja yhdessä ja katsoa mitä sinun puutarhassasi voi saada aikaiseksi. Iloista kiltarakentelua!

Viiteet:

Forest Gardening: Cultivating an Edible Landscape Robert A de J. Hart Original publication 1991 Green Books, Ltd. ISBN: 0930031849

Edible Forest Gardens Volume 1 and 2 Ecological Design and Practice for Temperate-Climate Permaculture by David Jacke and Eric Toensmeier 2005 Chelsea Green Publishing Company ISBN: 1-931498-80

Mainokset

3 thoughts on “Kumppanuuskasvien tuolla puolen – kiltojen rakentaminen metsäpuutarhaan

  1. Milla

    Oon suunnittelemassa matalan tason polykulttuureja sekä pienehköjä kiltoja (keskiöissä omena-, luumu- ja kirsikkapuut, tyrni-, vadelma- ja herukka- sekä karviaispensaita) kolmosvyöhykkeen taajamapihaan. Jos saan jotain järkevää aikaan niin voin tänne huikata. Tietenkin useamman kasvukauden proggis seurata kasvien kehitystä, ja killan muotoutumista. Suunnitelma kun on aina vain suunnitelma, sitten tarvis vielä varmistaa kokein, että se toimiikin.

    Itseasiassa meillä olikin jo yksi ”kilta” valmiina, eli omenapuun alla kasvaa kukkia ja piparjuurta. En tosin tiedä onko sitä mitenkään suunniteltu, ainakaan permakulttuurin periaattein. Toinen, itse aloittamani, ”kilta” on omenapuu + kuukausimansikka. Siihen vaan pitäs ajan myötä lisäillä juttuja, esim. narsissireunusta suositeltiin Hemenwayn kirjassa, kun ei kaksi kasvia vielä kiltaa teen 🙂

    Vastaa
  2. Gaiapolis

    Kaupunkiviljelyn menetelmiä tutkiva kansalaisjärjestö Gaiapolis saattaa aloittaa tietopaketin keräämisen aiheesta. Jos joku muu tekee hommaa samaan aikaan, olkaa yhteydessä – tehdään yhdessä!
    http://gaiapolis.wordpress.com/

    Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s