Esimerkki sekaviljelystä: Ianto Evansin polykulttuuri

(Huom. kuva ei esitä juuri tätä polykulttuuria)

Eräällä viime syksyn permakulttuurikurssilla Yrjö Vähäkallio näytti kuvia mielenkiintoisista täpötäysistä kasvimaanpenkeistä, joista suoria rivejä ja geometrisiä muotoja sai hakemalla hakea. Ne olivat sekaviljelyksiä eli polykulttuureita. Valmiita reseptejä polykulttuuri-istutuksille on olemassa ainakin muualta maailmasta, ja tässä sellaisesta yksi esimerkki, Gaia’s Garden-kirjasta poimittu, myös täällä julkaistu Ianto Evansin salaattipolykulttuuri. Menetelmän optimointi pohjoisissa oloissa vaatinee kokeilua, ja ajoitusten ja oikeiden istutus- ja kylvövälien löytäminen harjoitusta etenkin siemenestä kylvettäessä.

Sekaviljelyn etuja ovat mm. se, että tiheisiin istutuksiin ei rikkaruohoilla juuri ole tilaa tulla, (tai jos onkin, nekin voi monessa tapauksessa syödä suihinsa). Ne ovat myös tuhohyönteisille haastavampia elinympäristöjä. Koska jotkut ns. tuhohyönteiset etsivät kasveja näköaistinsa avulla, pelkkää porkkanaa tai parsakaalia kasvavassa rivissä tai pellossa on helppo ötököiden herkutella kun yksi sinne kerran tiensä löytää. Sen sijaan sekaviljelmässä maistuvien kasvien etsintä on työläämpää, ja siellä voi piileskellä myös hyödyllisiä saalistajahyönteisiä, kuten leppäkertun toukkia, jotka puolestaan putsaavat suihinsa kirvojen kaltaisia tuholaisia. Sekaviljemäkasvimaa yrtteineen ja kukkineen on sellainen riemunkirjava tuoksujen ja värien sirkus, että ei-toivottujen hyönteisten aistit menevät niistä pyörälle säästäen sadosta suuremman osan puutarhurille.

Sekaviljely soveltaa käytäntöön useita permakulttuurin periaatteita, kuten kerrostamista niin ajan kuin tilankin suhteen (stacking in space and time), toimintojen kerrostamista (stacking functions) sekä monimuotoisuuden tuomaa vakautta (diversity creates stability). Ajallisten ”ekolokeroiden” hyödyntäminen tarkoittaa esim. sitä, että samaan aikaan samaan penkkiin voi kylvää sekä salaattia että palsternakkaa. Salaatti itää ja kasvaa nopeasti, ja on syömä- tai harvennusvalmista palsternakan itäessä, jolloin salaatilta penkkiin jääneet aukot täyttyvät automaattisesti seuraavalla asukkaalla. Toimintojen kerrostaminen taas tarkoittaa sitä, että kasvit palvelevat useita tarkoituksia. Paitsi että niillä on esim. ruoka- tai rohtokäyttöä, ne voivat myös kasvista riippuen kerätä maaperästä tiettyjä ravinteita, sitoa typpeä tai houkuttaa tai karkoittaa tiettyjä hyönteisiä. Monimuotoisuus tuo puutarhaan vakautta: vaikka yksi satokasvi ei tänä vuonna menestyisikään tai jos vaikka halla yllättää herkimmät kasvit, sadon menetys ei ole totaalinen jos lajivalikoima on monipuolinen ja puutarhassa kasvaa moniin eri olosuhteisiin sopeutuneita lajeja ja lajikkeita.

Tässä Ianto Evansin ohjeet:

Valmistele penkki, jossa on n. 2 m2 pinta-alaa jokaista siitä ruokittavaa ihmistä kohden.

Kaksi viikkoa ennen viimeistä hallaa: Aloita sisätiloissa n. viisi kaalintainta kahta neliömetriä kohden. Taimien tulisi olla valmiita istutettavaksi n. kuukauden päästä siitä kun alla mainittu siemensekoitus on kylvetty. Kasvukauden pidentämistä silmällä pitäen valitse sekä aikaisin- että myöhään kypsyviä kaalilajikkeita.

Viikko 1 (kun alueellasi on viimenen hallayö): Varhain keväällä kylvä retiisin, tillin, palsternakan, kehäkukan ja lehtisalaatin siemenet. Jotta satokausi olisi mahdollisimman pitkä, valitse useita salaattilajikkeita. Sekoitus irtolehtistä, romainea, jäävuorisalaattia sekä kuumuutta kestäviä lajikkaita kuten Summertimeä ja Optimaa mikä pitkittää lehtisalaattikautta pitkälle kesään. Levitä kaikki siemenet samalle alueelle sekalaiseksi kylvökseksi. Kylvötiheys voi olla n. yksi siemen 7 cm2:lle (alkuperäisessä ohjeessa 1 siemen parille neliötuumalle) jolloin koko penkki peittyy ohuelti siemenistä. Kylvä kukin siementyyppi erikseen – älä sekoita siemeniä ja heitä niitä kaikkia penkkiin yhdellä kertaa, sillä silloin painavat siemenet lentävät kauimmaksi, ja lopussa kaikki retiisit ovat yhdessä reunassa ja palsternakat toisessa. Peitä n. puolen sentin kerroksella kompostia ja kastele kevyesti.

Viikko 4: Osan retiiseistä pitäisi olla poimintavalmiita. Joihinkin retiiseltä jääneisiin aukkoihin voit istuttaa kaalintaimia n. 45 cm:n välein.

Viikko 6: Nuori lehtisalaatti alkaa olla riittävän suurta korjattavaksi. Tiheä kylvös tuottaa maukasta salaattisekoitusta kun kasvit ovat pieniä. Poimi kasvit kokonaisina tehdäksesi kasvutilaa muille. Jatkuvasti harventamalla jäljellejäänyt lehtisalaatti kasvaa täysikokoiseksi. Jos olet valinnut lajikkeet huolellisesti, voit rouskia salaatteja jopa neljän kuukauden ajan.

Myöhään keväällä/varhain kesällä: Kun maaperä on lämmennyt yli 15 celsiusasteen, istuta pensaspapuja salaateilta jääneisiin aukkoihin. Mikäli enemmän avointa tilaa kehittyy alkukesästä, kylvä tattaria ja ala harventaa sen versoja syötäväksi heti pian kun ne ilmestyvät. Salaatin jälkeen seuraavaksi korjattavaa satoa tuottavat tilli ja kehäkukka (kehäkukan kukat ovat syötäviä ja tarjoavat maukkaan lisän salaatteihin). Varhaiskaalet alkavat myös olla tähän aikaan valmiita, ja pavut seuraavat myöhemmin kesällä. Palsternakat kasvavat hitaasti ja ovat syömävalmiita syksyllä ja alkutalvesta. Kun polykulttuuriin ilmenee avointa tilaa varhain syksyllä, miedon talvi-ilmaston viljelijät voivat istuttaa härkäpapua; muut voivat tökkiä aukkoihin talvivalkosipulin kynsiä seuraavaa kevättä varten.

Sitten eikun kokeilemaan! Olisi mukava lukea kommentteja sekaviljelykokemuksistanne, ja jakaa vinkkejä toimivista yhdistelmistä esim. alla olevassa kommenttikentässä!

Lisälukemista esim täällä: Hyötykasviyhdistyksen sekaviljelysivu

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s