Tämä artikkeli on käännös Ethan Rolandin kirjoittamasta ja myös Permaculture Magazine 68:ssa julkaistusta artikkelista 8 forms of capital.
Taloudellinen permakulttuuri kurkottaa perinteisen talostieteen näkemysten ohi ja kysyy ”Miltä näyttäisi jos suunnittelisimme globaalin talousjärjestelmän käyttäen permakulttuurin periaatteita?” ja ”Entä jos talousjärjestelmämme näyttäisi enemmänkin ekosysteemiltä?”.
Kahdeksan pääoman muotoa
Oxfordin amerikkalaisen sanakirjan mukaan pääoma on ”vaurautta rahan ja muun varallisuuden muodossa” sekä ”tietynlainen arvokas resurssi”. Mitä ovat nämä ”muun varallisuuden muodot”? En ole koskaan nähnyt kokonaista karttaa ”arvokkaiden resurssien” eri muodoista. Permaculture Designer’s Manualissa Bill Mollison esittelee ja laajentaa erilaisten resurssien luokittelua niiden potentiaalin perusteella: rappeuttavat, rakentavat, luovuutta edistävät, tiedolliset sekä säilyttävät. Tämä vaikuttaa hyvältä tavalta ajatella asioita, mutta en käytä niitä millään konkreettisella tavalla.
Halusin jotain, joka olisi enemmän avuksi ympärilläni viuhuvien monimutkaisten maksujen ja vaihtojen ymmärtämisessä, jotka koskevat niin minua yksilönä kuin meitä kaikkia globaalina yhteisönä. Kun yritin luetella kaikki erilaiset ”arvokkaat varat” joita yksilöt tai erilaiset kokonaisuudet voivat kerätä tai vaihtaa yhteisössään, esiin nousivat”Kahdeksan pääoman muotoa”.
Sosiaalinen pääoma
Vaikutusvalta ja yhteydet ovat sosiaalista pääomaa. Henkilö tai taho, jolla on sosiaalista päomaa voi pyytää palveluksia, vaikuttaa päätöksiin ja kommunikoida tehokkaasti. Sosiaalisella pääomalla on suurta merkitystä politiikassa, liike-elämässä sekä yhteisön järjestäytymisessä. Jason Eaton Social Thread LLC:stä seliti minulle, että pääoma voi olla omaisuuden tai velan muodossa. Sosiaalisen pääoman suhteen henkilö voi ”olla velkaa” palveluksia tai päätöksentekoon liittyvää vaikutusvaltaa toiselle henkilölle tai taholle.
Aineellinen pääoma
Elottomat fyysiset asiat muodostavat materiaalista pääomaa. Raa’at ja prosessoidut luonnonvarat kuten kivi, metalli, puu ja fossiiliset polttoaineet jalostetaan toistensa kanssa hienostuneemmiksi materiaaleiksi ja rakenteiksi. Modernit rakennukset, sillat ja muu infrastruktuuri yhdessä työkalujen, tietokoneiden ja muiden teknisten laitteiden kanssa ovat aineellisen pääoman jalostettuja muotoja.
Rahallinen pääoma
Olemme eniten tekemisissä rahallisen pääoman kanssa: raha, valuutat, sekä muut globaalin talousjärjestelmän instrumentit. Nykyinen globaali yhteisö keskittää valtava määriä huomiota rahalliseen pääomaan. Se on ensisijainen työkalumme hyödykkeiden ja palvelujen vaihdossa ihmisten kanssa. Se voi olla voimakas sorron, kuin myös (mahdollisesti) vapautuksen työkalu.
Elävä pääoma
Arvokkaiden metallien välittäjä, joka otti osaa molemmille taloudellisen permakulttuurin kursseille neuvoo, että ”amerikan dollareiden sijaan, mitatkaa varallisuuttanne unsseissa (kultaa ja hopeaa)!” Kun huomataan että ”arvokkaat” metallit ovat vain toinen rahallisen pääoman muoto, Catherine Austin Fitts suosittelee että monipuolistamme, ja ”mittaamme varallisuuttamme unsseissa, eekkereissä ja kavioissa”. Elävä pääoma muodostuu eläimistä, kasveista, vedestä ja maidemme maaperästä – elämän todellisesta perustasta planeetallamme.
Permakulttuuri opettaa meille periaatteita ja käytäntöjä elävän pääoman nopeaan luontiin. Permakulttuuri rohkaisee meitä jakamaan elävän pääoman runsautta ennemmin kuin aineettoman rahallisen pääoman ”vaurautta”. (Huom. ”Luonnollinen pääoma” (Natural Capital) voi olla synonyymi elävälle pääomalle, mutta v. 1999 kirjassaan Natural Capitalism Hawken et al keskittyy enemmänkin hieman päivitettyyn kapitalistiseen systeemiin kuin elävien systeemien todelliseen vaurauteen). Nykyinen Slow Money – liike esittää myös pyrkimyksiä samanlaiseen suuntaan, pyrkien siirtämään rahallisen pääoman elävään muotoon, maaperään, eläimiin ja maatalouteen).
Älyllinen pääoma
Älyllistä pääomaa voi parhaiten kuvailla ”tieto”varallisuudeksi. Valtaosa nykyisestä globaalista koulutusjärjestelmästä keskittyy antamaan älyllistä pääomaa, oli se sitten hyödyllisin pääoman muoto resilienttien ja kukoistavien yhteisöjen luomiseen tai ei. Älyllisen pääoman omaamista toitotetaan varmimmaksi tavaksi ”menestyä”. Tiede ja tutkimus voivat keskittyä älyllisen pääomat tai ”totuuden” hankkimiseen, tosin sitä usein motivoi halu saada rahallista tai sosiaalista pääomaa. Esimerkiksi yliopistoon meneminen on pääasiassa rahallisen pääoman vaihtoa älylliseen pääomaan. Sen on tarkoitus valmistella ihmiset loppuelämäänsä maailmasa.
Kokemuksellinen (tai ihmis)pääoma.
Kerrytämme kokemuksellista pääomaa konkreettisesti organisoimalla projektin yhteiössämme, rakentamalla olkipaalitalon tai saattamalla loppuun permakulttuurisuunnitelman. Kaikista tehokkain tapa oppia mitään tulee yhdistetystä älyllisen ja kokemuksellisen pääoman kokoamisesta. Henkilökohtainen kokemukseni maisterin tutkinnon hankkimisesta Gaia Universityssä osoitti minulle, että kokemuspohjainen oppiminen on oleellista, jotta toimisin tehokkaasti maailmassa. Saatoin tehdä projekteja kursseilla istumisen sijaan, ja organisoin nyt yhteistyössä muiden kanssa paikallista permakulttuurikiltaa ja olen osakkaana menestyksekkäässä permakulttuurisuunnittelufirmassa. Näen, että ihmispääoma on yhdistelmä sosiaalista, älyllistä ja kokemuksellista pääomaa. Ne kaikki ovat ihmisessä ominaisuuksia, joita voi kerätä ja kuljettaa mukanaan käytännössä rajattomia määriä. Mutta on vielä yksi pääoman muoto, jota ihmiset voivat kantaa sisällään..
Henkinen pääoma
Henkinen pääoma sisältää osia älyllisestä ja kokemuksellisesta pääomasta, mutta on syvempää, henkilökohtaisempaa ja huonommin mitattavissa. Useimmat maailman uskonnoista sisältävät käsitteen ”suuresta olemisen ketjusta”, kokonaisvaltainen ymmärrys olemassaolosta, jossa hengelliset saavutukset (tässä tapauksessa henkisen pääoman kerryttäminen) johtaa toisenlaisille olemisen tasoille.
Hengellisestä pääomasta puhuttaessa mukaan tulee jälleen käsitys siitä, että pääoma voi olla joko omaisuuden (positiivisen henkisen kokemuksen/ymmärryksen/saavutuksen keräämisen) TAI velan muodossa. Joissain Mayakulttuureissa (kuten Atitlan-järven Tzutujilit) perusymmärrys olemassaolosta on että ihmiset ovat ”henkisesti velkaa” olemassaolon valtavalle kauneudelle ja monimutkaisuudelle. Tämän maailmankuvan mukaan ihmisen elämän tavoite on luoda sanomattoman kauneuden töitä ja kiitollisuutta, näin ollen maksaen olemassaolon henkisen velan. Tzutujilit myös tunnustavat, että yksittäiset ihmiset eivät koskaan voi olla todella aikaansaavia pääoman keräämisessä ja virtaamisessa, jos he ovat erillä yhtesöstään.
Kulttuurillinen pääoma
Yksilöt voivat omata tai olla velkaa kaikkia muita pääoman muotoja, mutta kulttuurillista pääomaa voi kerätä vain ihmisten yhteisö. Kulttuurillinen pääoma kuvaa yhteisön yhteisiä sisäisiä ja ulkoisia prosesseja – taiteen ja teatterin teoksia, lauluja, jotka jokainen lapsi oppii, kykyä kokoontua yhteen juhlimaan sadonkorjuuta tai uskonnollista pyhäpäivää. Yksilöt yksin eivät voi kerätä kulttuurillista pääomaa. Sen voi nähdä monimutkaisten pääomienvälisten vaihtojen esiinnousevana ominaisuutena, joita ilmenee kylissä, kaupungeissa, lähiseuduilla tai valtakunnallisesti.
Järjestelmän ominaisuudet
Nämä kahdeksan pääoman muotoa avustavat meitä kartoittamaan ymmärryksemme maailmasta. Kartta selkeyttää sen, että raha ei ole ainoa ympärillämme ja kauttamme virtaava pääoman muoto. Tämä kartta laajentaa vaurauden ja köyhyyden käsitteitä ja ottaa mukaan henkilökohtaisten tuttavuuksien, luonnonvarojen, maan, tiedon, kokoemuksen ym. arvokkaat resurssit. Se tarjoaa permakulttuurisuunnittelijoille kielen jolla kommunikoida terveen maaperän ja terveiden yhteisöiden arvon ihmisille jotka ovat sukelluksissa nykyisessä globaalissa kapitalismissa, jossa rahallinen pääoma on ainoa todellisuus.
Mitä ovat vaihdon välineet kullakin pääoman muodolla?
Kahdeksan valuutan muotoa
Vaikkakin useimmat valuutan määritelmät keskittyvät rahalliseen pääomaan, Oxfordin amerikkalainen sanakirja ja Princeton Wordnet molemmat sisältämät myös määritelmän ”asia tai ominaisuus joka on yleisesti hyväksytty tai käytössä”. Tätä karttaa varten määrittelen valuutan yleisesti hyväksyttynä tai käytössä olevana vaihdon välineenä pääomapoolien välillä. Monissa tapauksissa valuutta itsessään on pääomaa – esimerkiksi aineellisen pääoman kupari- tai teräsesineet. Valuuttoja voi myös ”kompleksoida” enemmän toisiinsa kytköksissä oleviksi ja toimiviksi muodoiksi ja silti käyttää vaihdon välineenä (figure 3).
Käytännön sovellutukset
Aiemmin tänä vuonna, kun minä ja kumppanini suunnittelimme neljän viikonlopun mittaista metsäpuutarhakurssien sarjaa, meillä oli suuria vaikeuksia budjetoinnin kanssa. Tilojen vuokraamisen ja opettajien palkkaamisen kustannukset yhdessä paikallisille osallistujille matalan hinnoittelun kanssa saivat numerot näyttämään epäsuotuisilta. Vaikka kuinka kääntelimme asioita, emme keksineen kuinka hankkia riittävästi tuloja. Sitten tajusimme, että ajattelumme on liian ahdasta – katsoimme ainoastaan rahallista pääomaa! Kun otimme huomioon kokemuspääoman jota ansaitsisimme kurssin järjestämisestä, sosiaalista pääomaa uuden koulutuskeskuksen metsäpuutarhojen istutuksesta, ja elävää oääomaa satojen hyödyllisten kasvien laitosta maahan.. tuli selväksi että rahallinen korvaus oli vain yksi osa systeemiä. Siitä huolimatta meidän piti tasapainottaa tämän pääoman muodon sisääntulevat ja ulosmenevät virtaukset.
Pääoman kahdeksan muotoa tarjoavat selvän polun kohti suuren vipuvoiman pientä pistettä: Eko-sosiaalista sijoittamista. Voimme rohkaista yksilöitä, yrityksiä, organisaatioita ja hallituksia imitoimaan luonnon sijoituskäytäntöjä: paikallisesti, läheisesti, monimuotoisesti ja pääosin elävään pääomaan. Rahallinen Permakulttuuriäyhteisö, Gaia University, ja joukko mukanaolevia yrityksiä ja organisaatiota investoivat monimuotoisiin pääomakoreihin, tarjoten tapahtumia kuten Carbon Farming-kurssi Tennesseessä ja kukoistava ekososiaalinen suklaayrityks BooyaCacao.
Olen esitellyt joukon periaatteita ekososiaaliseen ja ekosysteemi-investointiin, ja löydät ne blogistani.
Yksi tämän kartan hyödyllisimmistä sovellutuksista on kasvattaa ja muuttaa ymmärrystämme maailmasta ja vaihtotapahtumista joihin otamme osaa. Kun teen vapaaehtoistyötä ystäväni luonnonmukaisella permakulttuurimaatilalla, tapahtuu siinä muutakin kuin ”ilmaista työtä”:
– Tienaan kokemuksellista ja älyllistä pääomaa tilan maaperästä, kasveista ja tilanhoidosta.
– Tuemme maaperän terveen elävän pääoman kasvua.
– Ystäväni saa apua tuotteiden tuotannossa joita hän vaihtaa rahalliseen pääomaan (hänen oikeaan elantoonsa).
– Molemmat rakennamme sosiaalista pääomaa myönteisen vuorovaikutuksen ja yhteydenpidon muodossa.
Tällainen selkeyden määrä voi johtaa kokonaan uudelle läpinäkyvyyden tasolle työssämme eko-sosiaalis-kulttuurillis-taloudellisina suunnittelijoina. Se voi opastaa meitä kohti alati syvenevää permakulttuurin kolmannen eettisen periaatteen harjoittamista.
Kolmas eettinen periaate
Vaikka Bill Mollison alunperin lausui permakulttuurin kolmannen eettisen periaatteen ”rajojen asettamisena väestölle ja kulutukselle”, monille meistä (etenkin viimeaikaisemmissa permakulttuuriaalloissa) on opetettu siitä erilaisia versioita. Jotkut oppivat ”reilun jaon”, hieman vaimennetun ja ystävällisemmän version ”rajoista”. Toiset oppivat ”resurssien jaon”, joka ohjaa huomion pois niukkuudesta kohti runsauden uudelleensijoittamista. Ja aivan vasta olen nähnyt Starhawkin viittaavan kolmanteen periaatteeseen ”tulevaisuuden hoitamisena”, joka syntetisoi reilun jaon ja resurssien jakamisen ja keskittää ne kukoistavan perinnön luomiselle tuleville sukupolville. Kahdeksan pääoman muotoa voivat ja ne pitäisi huomioida jokaisen kolmannen eettisen periaatteen version mukaisesti.
Reilu jako
Kun ihmiset, yritykset, järjestöt ja hallitukset ymmärtävät pääoman kahdeksan muotoa, saattavat ne havaita, että rahallinen pääoma ei ole kokonainen systeemi. Siitä voi seurata epäoleellisten hyödykkeiden ja palveluiden kulutuksen vähentymistä jotka ylläpitävät loputtomaan kasvuun perustuvaa rahajärjestelmäämme.
Aidosti oikeudenmukainen yhteiskunta vaatii kaikkien pääoman muotojen reilua ja tasa-arvoista jakaantumista. Vaikka rahallinen pääoma on tärkeää, ei-rahalliset pääomat tarjoavat voimaannuttavia polkuja planeettamme sorretuille ryhmille. Paikoissa joissa olen vieraillut (Kazakhstan, Chile ja Latinalainen Amerikka) kulttuurillisen pääoman runsaus usein päihittää rahallisen pääoman, muodostaen kokemuksellisen ja elävän pääoman vaurautta jollaista en ole koskaan nähnyt Koillis-Yhdysvaltalaisessa kodissani. Kuka tahansa meistä ylikehittyneessä maailmassa voi seurata tätä mallia, työskennellen nykyisen rahallis-pääomakeskeisen järjestelmämme aiheuttaman sorron lopettamiseksi.
Resurssien jako
Voimme kahdeksan pääoman muodon käyttämisen avulla sisällyttää resurssien jaon osaksi projektejamme. AppleSeed Permaculture on ottanut käyttöön uuden hiilipolitiikan, jonka mukaan 5% tuloistamme omistetaan paikkaamaan toimintamme hiilijalanjälkeä carbon-farming-projektien (elävän pääoman) muodossa. Permaculture Activistin puuvero toimii melko samalla tavalla, muuttaen rahallista pääomaa eläväksi pääomaksi planeetan parhaaksi.
AppleSeed Permaculturea inspiroi myös ystävämme Shabazz ja Josephine Greenway Environmental Sercesistä, jotka yksiselitteisesti lahjoittavat 10% jokaisesta työviikostaan takaisin lähiyhteisöönsä koulutuksen ja konsultoinnin muodossa. He jakavat älyllisen ja kokemuspohjaisen pääomansa kaupunkinuorten ryhmien sekä maalaispermakulturistien kanssa, luoden samalla itselleen sosiaalista pääomaa.
Tulevaisuuden hoito
Pitääksemme huolta tulevista sukupolvista, meidän on siirryttävä rahoituksesta kohti elävää ja kulttuurillista pääomaa. Kaikista kahdeksasta muodosta näillä kahdella on suurin potentiaali positiiviseen systeemiseen muutokseen. Mollison kirjoittaa; ”Meidän tulisi kehittää tai luoda vaurautta aivan kuten kehitämme maisemia, säilyttämällä energiaa ja luonnonvaroja (ja) kehittämällä itse lisääntyviä varantoja ja nopeasti levittää metsiä, preerioita ja eläviä järjestelmiä). Vain näiden kulttuurisen pääoman laulujen, tarinoiden ja yhteisen etiikan kautta voidaan elävään pääomaan keskittymistä ylläpitää seitsemänteen tulevaan sukupolveen asti.
Kartasta puuttuu yhä joitakin palasia: mihin tässä kuvassa mahtuu ”työ”? Minkä muodon pääomaa on ”aika”? Tällä voi olla vaarallisia seuraamuksia: tämä kartta voi hyödykkeellistää ekosysteemipalvelut, henkisyyden ja kulttuurin. Tulevaisuudesta huolehtiaksemme, meidän on ajateltava holistisemmin nykyisestä kapitalistisemmasta systeemistämme. Olkoon tämä kartta siis ensimmäinen luonnos.
Ethan C Roland on permakulttuurisuunnittelija, opettaja ja ekososiaalinen yrittäjä Hudson-joen laaksossa New Yorkissa. Hän opiskelee ja harjoittaa regeneratiivista suunnittelua kaikkialla maailmassa, Kazakstanin villeistä omenametsistä Thaimaan trooppisiin monsuuniekosysteemeihin. Ethan rakentaa resilienssiä lähi- ja globaaliyhteisöissä AppleSeed-suunnittelufirman kautta, järjestää Carbon Farming-kurssia, ja uudelleensuunnittelee Gaia Northeastin korkeakoulutuskenttää Hänellä on maisterintutkinto Eko-sosiaalisesta suunnittelusta Gaia Universityssä ja bloggaa tutkimuksestaan rahallisesta permakulttuurista, ekosysteemisuunnittelusta ja hiiliviljelystä osoitteessa http://www.appleseedpermaculture.com/blog.
Pohjoinen permakulttuuri 