Maanalaiset ystävämme mystilliset mykorritsat

On sieniaika. Metsiä täplittävät rouskut, haperot, tatit sekä pitkä liuta muitakin sieniä. Tai siis niiden itiöemiä.  Maanpäällinen sieni on kuin omenapuun omena, sienen siemeniä  itiöitä kantava hedelmä. Paitsi että monet sienet ovat herkullista ruokaa, on niiden olemassaololla myös toisenlaista arvoa. Maan alla elää hyvien olosuhteiden vallitessa runsas mutta usein mikroskooppisen ohukainen sienirihmasto, joka  mykologi Paul Stametsin mukaan voi kuudella eri tavalla pelastaa maailman!
Videossa suomenkielinen tekstitys.

Sienten rooli ekologisena hyötyorganismina on ollut aliarvostettu niin puutarhureiden, maanviljelijöiden kuin metsänhoitajienkin keskuudessa, eikä kenenkään tarvitse olla laborantti päästäkseen nauttimaan noista hyödyistä. Kyky haalia kuollutta puuainesta riittää!

Sienet osaavat rapauttaa maaperästä esim. fosforia, joka usein on siellä kasveille ei-liukoisessa muodossa ja muuttaa sitä käyttökelpoiseen muotoon. Sieltä fosfori toimitetaan sienirihmaston maanalaista rautatieverkostoa pitkin kasvien juurille.  Rihmasto kuljettaa muitakin ravinteita, kuten magnesiumia, sinkkiä, kuparia, kalsiumia, rautaa sekä vettä yllättävän pitkiäkin matkoja niitä tarvitseville kasveille*. Vaihtokaupassa kasvit antavat sienille varta vasten tuottamiaan yhteyttämistuotteena syntyneitä hiilihydraatteja, joita sienet puolestaan käyttävät ravinnokseen. Tällaista suhdetta kutsutaan symbioosiksi. 95%:lla kasveista on symbioottisia sienikumppaneita, joilla on suuri merkitys niiden kasvulle ja hyvinvoinnille. Kuten kuvasta näkyy, toimeen voi tulla ilmankin (vas.) mutta rihmaston kanssa kasvutahti on ihan toista luokkaa! Symbioottinen mykorritsasienten (myko=sieni, rhiza=juuri) on eräänlainen juuriston jatke, ja  voi laajentaa hyödyllisen juuripinta-alan jopa 700-1000-kertaiseksi, mikä suojaa kasveja mm. kuivuudelta ja muilta stressitekijöiltä. Ja tämä pätee paitsi metsässä, myös puutarhassa ja kasvimaalla!

Mykorritsasieniä on kahdenlaisia: ulkoisia ektomykorritsoja, ja juuren sisään kasvavia endomykorritsoja. Ektomykorritsat ovat puiden ja pensaiden kumppaneita (etenkin havupuut, koivu ja tammi), muodostaen niiden juurien ympärille tiheän harson, joka myös suojaa niitä taudinaiheuttajilta. Endomykorritsat suosivat ruohoja, yrttejä, perennoita, yleensäkin kukkakasveja. Brassica-suvun lajit ovat niitä harvoja, joilla ei tiettävästi ole sienisymbioosia. Mykorritsasienet stimuloivat kasvien typensaantia ja erään arktisen tutkimuksen mukaan kasvi käytti jopa 17 % yhteyttämisessä sidotusta hiilestä ruokkimaan sienirihmastoa, joka puolestaan toimitti kasville 61-88% sen tarvitsemasta typestä. Oleellinen tieto kylmässä ilmastossamme! Endomykorritsasienet tuottavat pintaansa glomaliinia, joka estää vettä ja ravinteita ”vuotamasta” rihmastosta. Glomaliini on tahmeaa ainetta, joka sitoo maaperäpartikkeleita isommiksi rakeiksi, ja parantaa näin maaperän rakennetta. Kun juuri tai sienirihma kuolee, jäljelle jäävä glomaliini hajoaa hyvin hitaasti joten sen sisältämä hiili säilyy varastoituna maaperässä jopa sata vuotta. Laajamittaisessa rihmastossa (5 km teelusikallisessa) tämä on suuri määrä hiiltä.

Sienet ovat tärkeässä roolissa myös ruokamullan muodostuksessa. Hajoittajasienet eli saprofyytit ovat osa maan ravintoverkon kiertokulkua, jossa eloperäinen aines kuten syksyn lehdet, kaatuneet puunrungot ja irtonaiset oksat hajoavat muodostaen viljavaa multaa.  Salli siis oksien ja kuolleen puuaineksen jossa sienet asuvat jäädä sinne tänne, se kirjaimellisesti rikastuttaa lähiympäristöäsi. Pienistä oksista tehty silppu tai hake muodostaa esimerkiksi hedelmäpuiden ympärille mustaa multaa nopeastikin. Voit myös haudata puuainesta kasvimaahan kohopenkkien sisään kuten aiemmin on ollut puhetta, se edistää omalta osaltaan samaa asiaa. Sienten itiöitä on kaikkialla. Niitä laskeutuu puiden lehdille ja huuhtoutuu maahan sateella. Älä siis huoli jos maaperäsi vaikuttaa elottomalta: ruoki sitä, ja elämä palaa ihan itsestään. Voit myös käydä hakemassa hieman ymppimaata vanhasta metsästä, jonka maaperä on rikas eliöiden aarreaitta, ja siten istuttaa ympäristöösi monimuotoisuuden siemeniä.

Eikä pidä unohtaa sienten kykyä suojata kasveja myös tuholaisilta! Tässä kuuluisa kuva sukkulamadosta, jonka sienijuuri on napannut suihinsa.*

Ja näin käy elottomassa ympäristössä, jossa kasvit joutuvat elämään suojattomina. Sukkulamato tomaatinjuuren kimpussa. Ongelmana ei ole sukkulamato, vaan monimuotoisuuden puute, ja ratkaisuksi tuskin kelpaa kaikkea elävää entisestään heikentävät myrkyt, päinvastoin, monimuotoisuuden kohentaminen.*

Niin maaperässä kuin kompostissakin on vaihtelua sen suhteen onko siellä enemmän bakteereita vai sieniä. Tätä kutsutaan maan F:B (fungal to bacterial) – suhteeksi. Eri kasvit suosivat erilaisia F:B-pitoisuuksia, joten on hyödyllistä opetella tunnistamaan siihen vaikuttavia tekijöitä ja manipuloimaan esimerkiksi kompostin tekoa käyttötarpeeseen suosiolliseen suuntaan. Yhdenlainen kompostiresepti, jossa valmis tuote painottuu pieneliöstöltään sienten puolelle on esimerkiksi 5-10% sinimailashakkelusta, 45-50% tuoretta ruohosilppua ja 40-50% ruskeita lehtiä tai kaarnahaketta, joista kootaan kerroksittain vähintään 1 m3:n kasa. Kuulemma myös kilo kaurahiutaleita tuollaiseen kompostikasaan ruokkii sienirihmastot vilkkaaseen kasvuun.

Kaikenlainen maan hämmentäminen ja kääntäminen, kemikaalien käyttö sekä maan tiivistyminen katkovat ja tappavat sienirihmastoja, mikä luo maaperään tyhjää ekologista tilaa jonka helposti valtaavat opportunistiset, usein taudinaiheuttajiksi luokitellut organismit. Kypsä, monimuotoinen ja tasapainoinen maaperäekosysteemi pysyy terveenä, ja on itsessään arvokas luonnonvara.

* Lähde: Teaming with Microbes (Lowenfels & Lewis), suositeltavaa lukemista jos englannin kieli suinkin taittuu!

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s