Pieni kohopenkkikokeilu Eestistä

Kohopenkkiteema jatkuu vielä sen verran, että sain juuri päivityksiä Eestistä jossa rakensimme viime vuonna vetämällämme permakulttuurikurssilla kaksi kokeilumielistä ”keyhole”-kohopenkkiä. Syksy on niiden tekemiseen parasta aikaa, sillä siten ne ehtivät sopivasti kypsyä ja tekeytyä seuraavaa kevättä ja istutuksia varten. Kokeilussa oli kaksi eri mallia, hügel-tyyppinen puuta sisältävä penkki (vas.), sekä kartongilla alustettu ”sheet mulch”- kerroskatepenkki. Maaperä paikalla oli kuivaa ja hiekkapitoista, ja molemmat tavat kuulostivat antaneen hyviä tuloksia tämän kesän viljelyissä.

Ensimmäisessä penkissä materiaaleina käytettiin maahan kaivettua puuainesta (ks kuva), hevosen lantaa viereiseltä laitumelta, kompostia, vanhaa olkea sekä puita varten tehdystä kaivannosta saatua maata. Toiseen penkkiin laitettiin ruohon päälle kartonkia estämään ruohikon kasvua ja päälle kerroksittain lasagnetyyliin hevosen lantaa, kompostia ja ja vanhaa olkea, jota oli ekorakentamiseen erikoistuneella kurssipaikallamme runsaasti.

Penkit rakennettiin etupihalle, jossa ne on helppo ottaa käyttöön ja hoitaa ohimennen päivittäisten askareiden sijassa kiireisellekin perheelle, vaikka lasten kanssa ulkona touhutessa.

Valmiit "keyhole" (avaimenreikä) - kohopenkit. Vasemmalla hügel-tyyppinen-puupenkki ja oikealla "sheet mulch" - kerroskatepenkki.

Kuten sanottu, molemmat penkit olivat toimineet mainiosti, mutta erityisen hyvin koko puutarhan mittakaavassa oli suoriutunut puuta sisältävä penkki. Molempiin oli keväällä laitettu vielä lisää multaa ja kompostia. Puuta sisältävä penkki säilyttää kosteuden kasvien ulottuvilla ja myös ruokkii niitä ravinteilla. Tässä vielä päivitys tältä kesältä:

Kasvua kesältä 2011

Tämän kokeilun funktiot puutarhassa olivat pikaisesti ajateltuna ainakin seuraavanlaisia: Penkit parantavat maaperän kuntoa ja niitä ei tarvitse kyntää eikä kääntää. Ne tarjoavat runsaasti ravinteita useamman kasvukauden ajan, ja tätä ominaisuutta voi parantaa tai uusia yksinkertaisesti lisäämällä päälle lisää aineksia. Sopivasti sijoitettuna niitä tulee ihasteltua ja hoidettua lähes huomaamatta, ja satoa on helppo poimia käyttöön ilman pitkiä erillisiä kasvimaareissuja. Se on hyvä esimerkki intensiivisestä viljelystä; pienessä mittakaavassa on mahdollista tuottaa pieneltä alalta suhteellisesti suurempia satoja.

Advertisements

5 thoughts on “Pieni kohopenkkikokeilu Eestistä

  1. kaikenhuippu

    Mielenkiintoista ja hienoa että toimivat. Meillä on pihalla myös tosi karu maa joten myös painiskelemme kasvuongelmien kanssa 🙂

    Mulla on tarkoitus tässä syksyllä väsätä rakennusprojektista ylijääneistä laudoista, paneeleista ja kakkoskakkosista muutama laatikkomallinen ”kohopenkki” ensi kesän vihannesviljelmiä ajatellen (pari olen tehnyt ihan kukkapenkiksi pari vuotta sitten). Onko suosituksia mitä tuollaiseen, ehkä 250 * 60 * 50 (leveys * syvyys * korkeus) penkkiin voisi laittaa pohjalle mullan lisäksi? Toimiiko puu-aines? (on sellaista sentin paksuista pajua ainakin saatavilla) Entäs hevosenlanta? (sitäkin voisi naapurista saada, keväällä hain jo piha-istutusten ja kasvihuoneen riemuksi peräkärryllisen), Kompostiakin on, kypsempää ja raaempaa.. 🙂

    Vastaa
    1. pohjoinenpermakulttuuri Kirjoittaja

      Ainakin tämän esimerkin puitteissa voi todeta että tuo puuaines, ylösalainen ruohotupas, hevosenlanta, komposti ja multa toimivat hyvänä lasagnena istutusten pohjalla. Jos haluat lisätä tehoja, voit kaivaa kehikon sisältä penkkiä syvemmäksi, niin saat sinne enemmän lämmittävää ja ravinteita antavaa tavaraa. Pinnalta kuoritut ruohotuppaat voi sitten laittaa puuaineksen päälle ylösalaisin, ja jos multaa tulee enemmänkin, sen voi laittaa penkin pinnalle, tosin olemassa on mahdollisuus että maan hämmentämisen johdosta rikkaruohojen siemenet innostuvat itämään ja voivat tuottaa lisävaivaa. Jos rakennat suoraan nurmikolle, niin suosittelisin laittamaan 1-3 kerrosta pahvia päälle, etteivät ruohot kasva pohjalta heti vaivoiksi. Vielä vähän tämmöistä kokeiluahan tämä näiden kanssa on, joten ota nämä neuvot suuntaa antavina ja kehitä eteenpäin omiin oloihin ja tarpeisiin sopivaksi, ja sen mukaan millaisia materiaaleja on käsillä 🙂

      Vastaa
  2. kaikenhuippu

    Kiitos vastauksesta. Tänään otin sahaa ja mittanauhaa käteen, vaikka jäikin vähän vielä suunnittelun asteelle. Tarkoitus on (etana-ongelman takia) rakentaa ihan jaloilla seisova ”laatikko” ettei noi lehtokotilot heti valtaa ja syö salaatteja ja vihanneksia. Toki sitä joutuu kastelemaan ja aineksen vaihtamaan tai terästämään jonkun vuoden välein (tosin meidän maa on niin köyhä hietikko/savikko että näin joutuu joka tapauksessa tekemään).

    Mutta joo, mitoiksi laatikoille on tulossa 210 * 60 * 55, noin suunnilleen. Ajattelin laittaa sinne ”altakastelua” varten jonkinlaisen salaojaputken (on pari putkea varastossa jäänyt jostain) ja ehkä isompia kiviä muutaman pohjalle. Kastelun voisi sitten hoitaa laittamalla vettä laatikon nurkasta törröttävään salaojaputkeen 🙂 Tarkoitus on kasvattaa lähinnä jotain yksivuotisia vihanneksia ja ehkä juureksia. Mutta kokeiluahan tämäkin meillä on, varmaan jotain raporttia laitan omaankin blogiini jossain vaiheessa.

    Tänään vaimon kanssa katsasteltiin mestoja muutamalle marjapensaalle tontilta. Niille pitään vaan kaivaa tosi isot kolot että saa tarpeeksi multaa sinne, täytyy tsekata tuotan ”lasagnea” sitten ehkä niiden alle ja / tai tehdä ne suoraan hieman koholleen muusta maasta…

    Vastaa
  3. kaikenhuippu

    No en ollut itse asiassa tutustunut, vaan ajatus oli lähtenyt ihan omasta/vaimon päästä (vaimo tosin ymmärtää näistä enempi luonnostaan), mutta hyvinkin jotain tuon tyyppistä oli suunnitteilla. hmmm.. Täytyy tutustua tarkemmin. Eli jotain tuollaista ”sepeliä” pohjalle ja siihen joku vettä-läpäisevä kangas päälle, jonka päälle sitten mullat ja muut. Joo, jotenkin noinhan se pitäisi varmaan tehdä sen alta-kastelu putken kanssa.

    Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s