Maaperän köyhtyminen on meille kuolemaksi!

Kestävään ja luonnolliseen ruoantuotantoon kuulunee oleellisesti se, että tuotettu ruoka on ravitsevaa ja täynnä tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita. Maaperän köyhtyminen ei ole ainoastaan ekologinen haitta tai pellon ja puutarhan rahalliseen tuottoon vaikuttava  viljavuustekijä,  vaan se vaikuttaa suoraan myös syömämme ruoan ravitsevuuteen. Porkkanalla ja porkkanalla on maaperästä riippuen melkoinen ero.
—-

Richard Murray: Soil Depletion Is Going To Kill Us!

”Ne” sanovat, että kun syömme kasviksia ja hedelmiä saamme kaikki kehomme tarvitsemat vitamiinit ja mineraalit, mutta ”ne” ovat täysin tietämättömiä ja irrallaan nykytodellisuudesta. Modernit maanviljelymenetelmät ovat aiheuttaneet kaupallisesti viljellyillä aloilla, joilla suurin osa ruoastamme kasvaa,  maaperän valtaisan köyhtymisen. Kaikki tämä on tapahtunut alle viimeisen sadan vuoden aikana. Lukuun ottamatta joitakin pientiloja ja kotipuutarhureita, jotka harjoittavat kestävää maanviljelyä viljelykiertoineen, kompostointeineen ym. sama köyhtyminen jatkuu edelleen tänäkin päivänä.

Toisen maailmansodan lopussa lääke- ja kemikaalijätit perivät valtavan määrän nitraatteja ja fosfaatteja, joita oli sota-aikana käytetty erilaisten räjähteiden valmistukseen. Aikaisemmasta kokemuksesta yhtiöissä tiedettiin, että niistä sai myös tehokasta lannoitetta. Näin alettiin NPK (typpi, fosfori, kalium) – lannoitteita aggressiivisesti markkinoida maanviljelijöille erittäin huokeaan hintaan. Tämän vuoksi perinteiset ns. luonnonmukaiset menetelmät muuttuivat kannattamattomiksi, joten 1960-luvulle mennessä valtaosa USA:n (kuten sittemmin muunkin maailman toim. huom.) maanviljelijöistä oli tullut täysin riippuvaikseksi NPK-tuotteista.

Tämä viljelymenetelmä oli suurmenestys, joka tuotti reheviä ja runsaita satoja niin suurissa määrin, että Yhdysvallat olisivat voineet ruokkia vaikka koko maailman, mutta maaperä ja kuluttajat ovat maksaneet siitä sen jälkeen kovan hinnan. NPK-tuotteilla kasvatetaan upean herkullisen näköisiä vihanneksia jotka vaikuttavat vihreiltä ja terveellisiltä supermarketin hyllyllä. Mutta ne eivät ole vihanneksia. Terveen ruumiin ylläpito vaatii päivittäisellä tasolla 59 ravinnetta, mukaanlukien 13 vitamiinia ja 22 hivenainetta. Supermarketin vihannekset eivät ole kovinkaan ravitsevia. NPK-tuotteita ei koskaan suunniteltu ihmisravinnon näkökulmasta, joten ne eivät sisällä kuin kahdeksaa näistä oleellisista ravinteista. Tästä huolimatta kaikki yllämainitut ravinteet ovat välttämättömiä terveytemme ja hyvinvointimme kannalta.

Kun sato toisensa jälkeen kasvatettiin NPK-tuotteita pursuavassa maaperässä, maaperä köyhtyi niin pahoin, että vihanneksemme nyt ovat vitamiinien ja hivenaineiden suhteen konkurssissa. Hyvä esimerkki on pinaatti: vuonna 1948 kulhollinen pinaattia sisälsi 150mg rautaa. Nykyisin samainen kulhollinen sisältää rautaa n. 2 mg.

Aivan kuin tämä ei olisi tarpeeksi, kaikki vihannekset prosessoidaan monin tavoin ennen myydyksi tulemistaan. Prosessointi poistaa suuret määrät jäljellä olevista ravinteista. Viljojen kuoriminen ja valkaisu, keittäminen, paistaminen, höyrytys ja pakastaminen voivat kaikki huonontaa ruoan ravintoainekoostumusta. Sitten tuotteet yleensä rahdataan tuhansia kilometrejä kotipaikkakunnillemme, jolloin ruoan tuoreuskin katoaa.
Ja kuin kuoliniskuna kaikelle hyvälle mitä ruoassa on jäljellä se keitetään, ja keitinvesi kaadetaan viemäriin.

Esimerkkinä eräässä viimeaikaisessa tutkimuksessa määriteltiin perunan ravinnehävikki viimeisen 50 vuoden aikana. Kadonnut oli
• 100% A-vitamiinista
• 57% C-vitamiinistä ja raudasta
• 28% kalsiumista
• 50% riboflaviinista
• 18% tiamiinista

Kaikista analysoiduista ravinteista vain niasiinipitoisuudet olivat itse asiassa nouseet. Lopputulos oli erittäin samankaltainen 25:llä muulla testatulla vihanneksella. Parsakaalin kaikki ravinteet olivat merkittävästi vähentyneet, yllättäen myös niasiini.
Nämä luvut on julkaistu tieteellisissä artikkeleissa Iso-Britanniassa mukaanlukien British Food Journal.

Olemme mitä syömme!

Artikkeli on suomennos Richard Murrayn artikkelista ”Soil Depletion is Going to Kill Us!” jonka alkuperäinen versio löytyy täältä.
Under Creative Commons License: Attribution

—-

Teollisesti viljellyt kasvikset ja viljat ovat useimmiten siis lähinnä suolapohjaisilla lannoitteilla paisutettua kudosta, joka on ravintoarvoltaan tyhjää täynnä.

Miksi maaperä köyhtyy? Jos pellolta korjataan jatkuvasti mutta sinne ei palauteta mitään, kasveihin maaperästä siirtyneet ravinteet eivät luonnollisestikaan ilmesty takaisin maaperään tyhjästä. Esimerkiksi yhteen lehmään sitoutuu elämänsä aikana laidunruohosta eli maaperästä 40kg kalsiumia, ja kun sen elinkaari päättyy, poistuvat ravinteet yleensä teurasauton perävalojen mukana pois paikalta. Eräs tuttavani (Australiassa) korjaa asiaa hakemalla säännöllisesti tutulta lihakauppiaalta peräkärryllä luita, joita hän polttaa risukasojen seassa puiden istutuspaikoille metsittäessään köyhtyneitä karjalaitumia.

Toinen mineraaliköyhyyteen vaikuttava tekijä on maaperän pH-arvo eli happamuus. Eri mineraalit ja hivenaineet ovat liukoisia eli kasvien käytettävissä eri pH-arvoilla. Myös kasvien symbioottiset sienijuuret muokkaavat ravinteita, etenkin fosforia kasveille liukoiseen muotoon, mutta esimerkiksi jatkuva maan muokkaaminen ja myrkyttämine tuhoavat rihmastot nopeasti.

Nykymaatalouden köyhdyttävien käytäntöjen takia tarvitaan viljelymenetelmiä ja ruokastrategioita, jotka kohentavat viljelymaan kuntoa ja tuottavat meille oikeaa ravitsevaa ruokaa. Hyvänä tavoitteena voi pitää sitä, että jokaisen sadonkorjuun jälkeen maan kunto olisi parempi kun edellisenä keväänä, tai että se edes kunnostetaan viljelykierrossa ennalleen säännöllisin väliajoin. Maaperän parannukseen biologisin keinoin pieneliöystävien avulla voi tutustua esim. tässä artikkelissani ja siihen miksi sillä on väliä tässä trustnature.com.au-sivulta käännetyssä artikkelissa ”maanparantaja” Paul Taylorista.

Advertisements

3 thoughts on “Maaperän köyhtyminen on meille kuolemaksi!

  1. pohjoinenpermakulttuuri Kirjoittaja

    Ravintorikkaan ruoan viljelystä kiinnostuneille suosittelen Pat Colebyn kirjaa ”Natural Farming”, joka kertoo kuinka mineraalien ja hivenaineiden ym. ravintoaineiden puutteiden korjaaminen parantavat maan tuottavuutta, vähentäen kustannuksia ja huolia, sekä vastaavat maailmanlaajuiseen puhtaan ruoan kasvavaan kysyntään. Sisältää menestystarinota köyhtyneen maan elvyttämisestä sekä menehtymään oletettujen eläinten paranemisesta.

    ”Equips the farmer to get the best from the land using environmentally sustainable methods which save time, expense, and worry, and to supply the rising global demand for pure food. Enlivened with accounts of spectacular successes in regenerating degraded land and curing animals, that, im many cases, had been given up for dead.”

    Tilattavissa esim. kustantajan sivuilta
    http://www.readings.com.au/product/9781920769192/pat-coleby-natural-farming

    Vastaa
  2. Paluuviite: Retiisin viisaus – miksi syömme niinkuin syömme | Pohjoinen permakulttuuri

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s