Ulkona paukkuu ennätyspakkaset eikä pihan talvenkestävä lämpökompostorikaan ole jaksanut enää vähään aikaan pitää toimintaa yllä. Sisällä väsymätön matokompostin väki sen sijaan jatkaa huoletta hajoituspuuhiaan vuoden ympäri. Pimeä ei niitä haittaa ja tavallinen tai tavallista viileämpikin sisätila sopii lierojen tarpeisiin täydellisesti. Matokompostin multa on ravinteikasta lannoitetta mutta pelkkänä ruokamultana käytettäväksi turhankin äkäistä tavaraa.
Kompostimato tai toiselta nimeltään tunkioliero (Eisenida fetida) on eri asia kuin kastemato, joka möyrii mieluummin puutarhamullassa alle +15°C:n lämpöisessä maassa. Kompostimato on lyhyempi ja väriltään yleensä tummemman punertava kuin avomaanserkkunsa.
Kompostimatoja sankossa
Madoille sopiva koti on mielellään salaojitettu astia (sanko, saavi, laatikko tai esim. vanha akvaario/terraario) tai aivan varta vasten valmistettu matokompostori, joita niitäkin löytyy ainakin maailmalta tehdastekoisina useanlaisia malleja. Mikäli astiassa on tiivis kansi, tulisi siihen tehdä muutama reikä ilmanvaihtoa varten. Madot eivät pidä valosta. Eräs askartelemani vaihtoehto on altakasteluruukun välipohjalla varustettu kannellinen sanko. Komposti pitää pitää sopivan kosteana, ja välipohja päästää ylimääräisen veden pohjalle estäen lieroja hukkumasta mahdollisen liian innokkaan kastelun seurauksena. Astian pohjaan voi tehdä reiän josta ylimääräinen neste, ravinteikas ”matomehu” (worm juice) saadaan talteen. Se on laimennettuna hyvä lannoiteliuos kasvimaalle. Valmis matokomposti on pH-arvoltaan neutraalia ja sisältää runsaasti kasveille hyödyllisiä mikrobeja.
Matokompostin voi sijoittaa sopivaan keittiön nurkkaan tai esimerkiksi varastoon tai lämpimään autotalliin. Lierot pärjäävät +5-25 Celsiusasteen lämpötilassa, tosin viileämmässä niiden toiminta hidastuu, samoin ruokailutahti. Oikein hoidettuna komposti ei haise tai aiheuta muita epämiellyttäviä vaikutuksia lähiympäristöön joten sen voi halutessaan sijoittaa keskeisellekin paikalle kotia.
Kankaalla maisemoitu matokomposti ja kissan ruokakuppi jakavat sopuisasti keittiön työtason alapuolisen tilan ystäväni kotona Helsingissä.
Olen syksyllä kerännyt säkkeihin puiden lehtiä kompostin väliaineeksi, jolla matojen eväät voi peitellä piiloon pinnan alle. Tarkoitukseen voi käyttää myös esimerkiksi silputtua kananmunakennoa tai sanomalehteä. Kaverilta olen saanut myös kaninpapanoita antamaan kompostille lisäytyä.
Madot lisääntyvät nopeasti, ja parissa kuukaudessa niiden määrä yleensä tuplaantuu. Rajat lukumäärän kasvulle asettaa yleensä saatavilla olevan ravinnon määrä. On siis huomattava, ettei pieni matomäärä pysty heti alkuun hoitelemaan koko talouden biojätteitä vaan niiden määrää pitää kasvattaa pikkuhiljaa ja ruokkia sen mukaisesti. Madot syövät päivässä noin painonsa verran ruokaa, josta voi saada laskennallista viitettä oman kompostin mitoitukseen.
Kotieläimenä madot ovat siinä mielessä helppohoitoisia, että ne voi jättää useammaksi viikoksi mönkimään omilleen, kunhan niille jätetään riittävästi ruokaa ja huolehditaan ettei komposti pääse kuivumaan. Pitemmän unohduksen tai laiminlyönnin seurauksena voi kolonna myös menehtyä, mutta sittenkään toivoa ei kannata vielä menettää, sillä usein paikalle jää vielä munia, joista kuoriutuu pian uusi sukupolvi olojen ollessa kohdallaan. Talvipakkaseen paleltuneet madot eivät elvy munistakaan.
Kun kompostiastia täyttyy, tulee tyhjennyksen aika. Silloin on tärkeää tietenkin ottaa talteen valmista kompostia ja pitää mahdollisimman suuri osa madoista (ja niiden munista) tallessa kompostoinnin jatkoa varten. Pienessä astiassa kuten sankossa helpoin tapa lienee poistaa pinnalta katteet ja syömättömät materiaalit ja kuoria päältä ohut kerros valmista kompostia vapaavalintaisilla työkaluilla. Koska madot eivät pidä valosta, ne kaivautuvat syvemmälle astiaan ja parin minuutin päästä voit kuoria toisen kerroksen jne. Lopussa pohjalla pitäisi olla suurin osa madoista. Munat ovat pikkiriikkisen viinirypäleen näköisiä vihertäviä palloja, jotka kannattaa myös koittaa erotella takaisin kompostoriin mikäli mahdollista.
Isommassa astiassa tyhjennys tehdään niin, että laitetaan ruokaa astian yhteen päähän, odotetaan n. viikko jotta kaikki madot ehtivät vaeltaa aterioimaan kompostin joka kolkasta, jonka jälkeen autioitunut puoli tyhjennetään. Tehdastekoiset matokompostorit (kuva alla) on valmistettu kätevästi kerroksista, jolloin pohjimmaisen kerroksen voi poistaa ja tyhjentää vaivattomasti ja lisätä tyhjänä päällimmäiseksi uutta täyttöä odottelemaan. En tiedä onko näille suomalaista maahantuojaa. USA:ssa tällaisen pömpelin hinta on n. 100 dollaria.
Kompostilieroja saa ainakin Helsingin kierrätyskeskuksesta hintaan 20 snt/kpl, sekä lisäksi tutuilta voi kysellä. Nettisivuilla sanotaan, että alkuun pääsee 10-20 madolla mutta jos haluaa päästä tositoimiin heti, saa matoja olla satoja. Ylläolevan CanOWorms-kompostorin valmistaja suosittelee aloitukseen n. tuhatta matoa, jotka käsittelevät pari kiloa biojätettä päivässä.
Näillä vinkeillä pitäisi päästä alkuun. Jos unohtui jotain niin kysykää! 🙂
Pohjoinen permakulttuuri 
Pari kysymystä tuli mieleen 🙂
1. Kuinka usein matokomposti pitää tyhjentää, eli miten äkkiä se täyttyy? Jos olet joutunut tyhjentämään kompostin keskellä talvea niin oletko säilönyt kompostin vaan varastoon odottamaan kevättä?
2. Kuinka pian matojen määrä kasvaa niin suureksi, että niitä pitää poistaa kompostista? Jos pitää kotona muutamaa kanaa tai ankkaa niin tuleeko kompostista tarpeeksi matoja tyydyttämään kanojen tai ankkojen proteiinin tarpeen? Tämä tietysti luultavasti riippuu siitä miten paljon kanoja/ankkoja on ja miten suuren kompostin omistaa…
3. Mitä madoille voi syöttää? Ovatko ne kaikkiruokaisia vai syövätkö ne esim. pelkkiä kasviksia?
Matokompostin täyttövauhti riippuu matojen määrästä ja tietenkin astian koosta, koska ne säätelevät sitä paljonko sinne voi laittaa evästä. Matojen käsittelyssä sen tilavuus selvästi pienenee mutta en osaa antaa mitään nyrkkisääntöä.. Olen joskus tyhjentänyt kompostia talvella ja varastoinut kevääseen mutta tietenkin se on arvokkaimmillaan tuoreena jolloin kaikki pieneliöt ovat vielä aktiivisia.
Sinänsä matoja ei minun ole tarvinnut koskaan poistaa, niiden määrä muuttuu annetun ravinnon ja tietenkin olosuhteiden mukaan automaattisesti. Jos matoja on paljon voi niitä ottaa ja jakaa muille (tai kanoille), mutta jos niitä poistaa liikaa sitten kompostointikapasiteetti taas laskee.
Mitä kanojen pitoon tms. tulee, olen huomannut että ruoantähteet kannattaa silloin syöttää suoraan kanoille jolloin niistä saa paremman hyödyn tai hyötysuhteen kun matojen kautta kierrättämällä. Jos isossa mittakaavassa matokompostoi jotain tuoreena kanoille/ankoille syömäkelvotonta (esim. hevosenlantaa) josta sivutuotteena on läjäpäin matoylijäämää niin siinä voisi ehkä olla ideaa. En ole kokeillut itse!
Voinee syöttää melkein mitä vaan. Jossain toimistossa olen kuullut niiden elävän jopa pelkillä kahvinpuruilla ja teepusseilla. On myös sanottu, että liha- ja maitotuotteita ei kannattaisi laittaa koska siitä voi seurata hajuhaittoja. Matokomposti ei ole lämpöprosessi joten huomasin kaninpapanoita lisättyäni että astiassa alkoi itää jotain heiniä, ja tämä on syytä huomioida myös jatkokäytössä hygienian suhteen. Jos haluaa kompostoida kissan- tai koiran jätöksiä tai kuivakäymälän tuotteita niin kannattanee jatkokäsitellä lopputuote vielä lämpökompostorissa.
Tuolta löytyy yksinkertainen englanninkielinen taulukko hyvistä ja huonoista aineksista: http://users.tpg.com.au/users/tswf/feed.html
Jes, kiitti tiedoista! 🙂
Paljonko on kertynyt valmista tuotetta per kuukausi?
On riippunut ihan matojen määrästä, astian koosta ja tyhjennysvälistä. Ei ole mitään säännöllisiä lukuja, lähinnä täällä kotona koittanut kasvattaa kolonnan kokoa, johon toisinaan tullut myös takaiskuja. Australiassa yhdessä paikassa tyhjennettiin puoli kylpyammeellista valmista tavaraa parin viikon välein 😉
Mille kaikille kasveille olet lopputuotetta laittanut? Ymmärtääkseni se on todella hyvää lannoitetta? Sopiiko chileille ja tomaateille yms? Puoli kylpyammeellista, mahtoi olla monta lieroa nakertamassa..:D
Olen lykännyt ihan tavallisen ulkokompostin jatkeeksi kasvimaalle vähän mutu-tuntumalla. Tosiaan ”raakana” aika ärtsyä tavaraa, kannattaa jättää ainakin taimimultaan tuota laittamatta. Voi myös jälkikompostoida ulkona kesäaikaan ellei halua raakana laittaa. Matokomposti ei kuumene joten jos jää jotain siemeniä tai muuta niin ne sitten steriloituvat kuumakompostoinnissa. En osaa antaa tarkkoja määriä, mutta varmaan tomaatit ja chilit tykkää. Kannattaa kokeilla vaan, vähän vaikka kerrallaan jos esim. sisällä purkissa kasvattelet. Jos matokompostissa on pohjassa reikä josta ylimääräiset ”matomehut” tihkuu pois, voi tuota nestettä myös käyttää lannoitteena laimennettuna.
Joo nuo isot satsit joita lämpimissä maissa voidaan tehdä ulkosalla ympäri vuoden on melkoisia matotehtaita, mutta miksipä sellaista ei vaikka lämpimässä autotallissa tai kellarissakin saisi aikaiseksi 😉
Purkissa joo. Talven pimeyteen pari kasvilamppua on oiva piriste :). Äiteelle tuota vois ihan puutarhaan laittaa. Onko tietoa mistä saisi madonlantaa testierän ennen oman kompostin satoa, myykö pk-seudulla kukaan omista varastoistaan vai onko kenties suurtuottajia ja jälleenmyyjiä?
Vapautin juuri 500 Dendrobaena veneta-lajin matoa mylläämään raakakompostia ja odottelemaan ensimmäisiä makupaloja. Laji vaatii hieman kosteammat olot kuin perinteinen tunkioliero, Eisenia foetida, mutta niitä saa hankittua puolet halvemmalla Prismasta (Fibe ab:n onkimadot) ja ne ovat parempia onkimatoja.
http://vermicomposters.ning.com/group/eiseniahortensisfarmers
http://www.bucketofworms.co.uk/worms.html
Meillä matokompostin ongelmaksi ovat muodostuneet hedelmäkärpäset. Vaikka olen muutaman kerran tuhonnut kaikki ämpärin reunoilla näkyvät munat, niin muutaman päivän päästä reunat ovat taas munia täynnä.
Heitin nyt pinnalla olleen lehtikatteen kukkapenkkiin ja samoin suurimmat osa mullasta, jossa munia näkyi. Onko muita keinoja, joilla siipeilijöistä pääsisi eroon?
hmm… putsasin nyt ämpärin ja samalla selvisi, että sen kyljissä olleet pienet valkoiset pilkut eivät kyllä olleet mitään käpäsen munia. tiedä sitten mitä olivat…
ne palasivat pesun jälkeen muutamaan otteeseen vuorokauden kuluessa seinämille, mutta kun olen ne siitä joka päivä putsannut fairyyn paperilla pyyhkimällä, niin ovat lähdes kadonneet.
kärpäsiäkään ei ole näkynyt, kun olen pitänyt ämpärin kannen koko ajan paikoillaan ja vielä sanomalehden sivun alle taitettuna.
Hei,
Jos joku kaipaa pääkaupunkiseudulla lieroja kompostin aloitukseen, niin minulta löytyisi ainakin kahden kompostin aloitukseen tarvittava määrä matoja. Oma komposti rupeaa käymään ahtaaksi, joten en velottaisi madoista mitään, kunhan itse tulisi ne hakemaan.
Minuun saa yhteyttä osoitteesta: afterdark_raven@hotmail.com
Paluuviite: Matokompostoinnin aloitus: lierot töihin! | Vihreä puutarha
Käykö tuohon mitenkään normaali kastemadot?
Normaalit kastemadot ei oikein viihdy yli +15 asteen lämmössä eli huoneenlämpö käy niille tukalaksi, ja muutenkin tämä tunkioliero on ruokailutottumuksiltaan kotitalousjätteiden syönnin suhteen käsittääkseni tehokkaampi laji.
Minulla sattuu olemaan muovilaatikossa parvekkeella jo jollainlailla toimiva pieni matokomposti. Ajattelin siirtää sen kelien viilentyessä sisälle ja kokeilla kompostointia talven yli. Mutta tätä juttua ja viestejä luettuani aloin pohtia mahtaako homma onnistua sittenkään, ovatko matoseni väärää lajia? Komposti sai alunperin alkunsa vahingossa; purkissa oli tarkoitus elättää sarvikuonokkaan toukkia (ikävä kyllä niille kävi huonosti :-\ ) ja madot ovat siis tulleet jossain vanhojen lehtien ja puun palojen mukana. Myöhemmin huomasin ykskaks että astia olikin täynnä erittäin muhevaa multaa ja joukossa luikerteli suuria kastematoja! Pystyisikö tällainen kompostipönttö toimimaan talven yli kotikäytössä? Jos ei, niin kuinka saisin passelit matoset pönttööni edullisesti (ilmaiseksi?) ja helposti?
Hei! Enpäs näkemättä osaa sanoa ovatko matosi mitä lajia, mutta tosiaan tehokkaaseen kotitalousjätteen kompostointiin nuo tavalliset kastemadot eivät oikein ole parasta mallia, eivätkä myöskään viihdy kovin hyvin huoneenlämpötiloissa.
Matoja saa sieltä täältä, joko muilta harrastajilta tai joissakin paikoissa niitä myydäänkin. Kannattaa kysellä vähän ympäriinsä, eiköhän niitä jostain löydy:)
Hei!
Kiitos vastauksesta! 🙂
Matoni voivat hyvin ja pulskasti, ja niiden määrä on huimasti kasvanut! Kompostointi sujuu hyvin (nyt kun ”ruuan” määrän ja muun säädön on oppinut oman kantapään kautta) ja vaikuttaisi siltä että nämä kaverit soveltuvat tähän hommaan 🙂 Vaikka kompostilaatikossa toki vilisee ties mitä kaikkea muutakin vipeltäjää (mm. siiroja ja tuhatjalkaisia). Mutta ehkä ”heilläkin” on oma, tärkeä tehtävänsä tässä meidän perheen Omassa Erikoisessa matokompostorissa 🙂
Kiitos paljon hyvistä ohjeista! Jännityksellä odotan kuinka paljon ytymultaa on keväällä kertynyt! 🙂
Moi!
Ompas mukava kuulla! Oikein hyvää jatkoa teille! 🙂
Oliskos kenelläkään tunkiolieroja tarjolla Kyröskosken lähistöllä .
Moi
Ensin kiitos hienosta blogista! Sitten kysymys tunkiolieroista. Voiko ylimääräisiä tunkiolieroja vapauttaa puutarhaan kukkapenkkeihin tai katteen alle? Tai tietenkin voi, mutta elävätkö ja lisääntyvätkö ne siellä, jos yleensä tykkäävät elellä lämpimässä? Nyt koitan vain keräillä sateen jälkeen kastematoja tieltä ja tuoda niitä puutarhaani parantamaan.
Tuo tässä viestiketjussa oleva linkki hyviin ja huonoihin kompostoitaviin aineisiin ei enää toiminut. Ennen tätä blogia en ollut ajatellutkaan eläinten ulosteiden kompostointia sisäkompostissa. Ei kissan ulosteita nyt keittiön kompostiin oikein viitsisikään kasailla, mutta jos olisi jossain syrjemmällä erillinen matokomposti niin mitähän ne tunkiolierot tykkäisivät sisäkissojen jätöksistä, kun kissanhiekkojen aineksetkin voi olla niin moninaisia. Puupohjainen ”kissanhiekka” varmaan sopisi muita paremmin, mutta muutoin se ei ominausuuksiltaan niitä parhaita käytössä ole.
Moi! Kiva kuulla että blogista on ollut iloa 🙂
En ihan tarkkaan tiedä tunkiolierojen talvenkestävyyttä jos ne ulos vapauttaa, tosin isovanhempani ”vapauttivat” kerran yhden astiallisen mun matoja kompostoriin ja ainakin viime kesänä (vuotta tai kahta tuon tapahtuman jälkeen) siellä kuhisi tummia lieroja jotka eivät kastematoja ainakaan olleet. Keskellä talvea ulos heitetty matoastia ei ainakaan selviä hengissä missään muodossa.
Ainakin lehmän, hevosen ja aasin lannasta tehtyjä matokomposteja olen nähnyt ulkona lämpimissä ilmastoissa mutta kissan jätökset ja se ”hiekka” ovat ehkä vielä ihan eri lukunsa.
Mulla olis halukkuutta ostaa tunkiolieroja pieni aloitussatsi, jos jostain löytyisi. Tuntuu vaan haasteelliselta löytää näitä. Vinkkejä, tai oisko jollakulla näitä myytäväksi? Jyväskylä / posti.. Voin maksaa sen verran mikä nyt tuntuu kohtuulliselta, vaikka kympin plus postit.
Heissan, kannattanee kysellä vaikka fb-luonnonmukainen elämä / permakulttuuri – ryhmistä tai voin välittää tiedustelusi vaikka permakulttuuritiedotus-sähköpostilistalle jos annat luvan vaikka sähköpostiosoitteesi jakamiseen?
Hei!
Kysyisin, että mitä ainesta käytit matokompostia perustaessa? Luin, että perustamiseen kävisivät kostutettu sanomalehtipaperi- ja pahvisilppu, puutarhaturve (pH neutraali) tai valmis onkimatoalusta. Puutarhamultaa ei suositeltu perustamiseen jostain syystä. Osaisitko antaa vinkkejä omaan kokemukseen perustuen?
Kiitoksia!
Hei, en tiedä miksi puutarhamultaa ei suositella. Olen käyttänyt myös esimerkiksi ruukussa kasvaneiden paprikoiden multaa matokompostin täytteenä kun paprikat ovat siirtyneet ajasta ikuisuuteen, eikä ole ollut ongelmia. Ehkä jos matokompostiin ottaa multaa ulkoa, voi mukana tulla rikkaruohon siemeniä tai muita ötököitä, tai kovin tiukka savi ei välttämättä ole paras mönkimisympäristö, muuta syytä en keksi miksi sen käyttö ei olisi suotavaa. Olen laittanut myös ruohosilppua ja syksyllä pieniä määriä lehtiä kompostin kuivikkeeksi / katteeksi päälle kun olen haudannut tähteet kompostin multaan ja sekin on toiminut, vaikka jotain pikku öttiäisiä saattaa lehtien mukana sinne tulla suristelemaan. Ovat kai kuitenkin ihan harmittomia kavereita.