Pensasaidat (hedgerows) ovat alunperin englannista lähtöisin olevia puu- ja pensaskaistaleita peltojen, aitojen ja vesireittien varrella. Tätä muinaista menetelmää voi permakulttuurin periaatteita ja monipuolisia ja -käyttöisiä kasvilajeja hyödyntämällä käyttää myös nykymaatiloilla palvelemaan monia eri tarkoituksia. Pensasaitakin voi metsäpuutarhan tapaan koostua kerroksittain puista, pensaista, maanpeittokasveista, yksi- ja monivuotisista lajeista sekä köynnöksistä riippuen pensasaitakaistaleen käyttötarkoituksesta, koosta ja sijainnista.
Pensasaitojen avulla on mahdollista kohentaa maatilan biologista monimuotoisuutta, monipuolistaa ruoka-aineiden ja esim. puutavaran tuotantoa kotitarpeisiin tai lisätulonlähteeksi, kohentaa maaperää ja hillitä eroosiota. Ne toimivat oivallisina tuulensuojaistutuksina ja voivat samalla tuottaa esimerkiksi karjalle lisäravintoa kesä-tai talviruokintaan.
Lehdestetyt oksat ovat lampaiden herkkua!
Pensasaitojen ja elävien aitojen toimintoja
Pensasaidat tarjoavat elinympäristöjä laajalle joukolle nisäkäs-, lintu-, matelija- ja hyönteislajeja, joista monet ovat hyödyllisiä kasvituholaisten saalistajia. Riistalintujen houkuttelu voi tarjota maanomistajalle sekä virkistystä että mahdollisen ravinnon- tai tulonlähteen. Lisäksi ne palvelevat eläinten kulkuväylinä, nektarin lähteenä mehiläisille ja muille pölyttäjille, sekä erityisenä elinympäristönä reunalajeille jotka viihtyvät siellä missä kaksi tai useampia elinympäristöjä kohtaavat.
Maatilatulon monimuotoistaminen
Pensasaidan puu-, pensas- ja yrttilajit voidaan valita niin että ne tuottavat ruoka- tai käyttötarpeita itselle tai lisätulonlähteeksi maatilalle. Puutavara, polttopuut, hedelmät ja marjat, rohtoyrtit, siemenet ja koristekasvit ovat kaikki mahdollisia tuotteita joita pensasaidassa voi kasvattaa.
Ravinnonlähteiksi voi suunnitella käytettäväksi myös lehtiä, marjoja, pähkinöitä, juuria, sieniä jne. Vesakkoviljelyn ja lehdestämisen avulla on mahdollista tuottaa mm. käsityö- ja rakennusmateriaaleja, puutarhakeppejä sekä työkalujen kahvoja ja varsia.
Pensasaidassa voi kasvaa myös siemeniä tuottavia tai kasvivärjäyksessä käytettyjä lajeja sekä varttamisessa käytettäviä oksia ja perusrunkoja.
Maaperän eroosion hillintä ja maaperän kunnostus
Sateella tai kastelujärjestelmistä virtaava vesi voi aiheuttaa pelloilla eroosiovaurioita. Sarkojen reunoja myöten muokkaaminen ja peltojen avoimet raja-alueet lisäävät eroosion mahdollisuutta. Pensasaidat tarjoavat puskurin joka hidastaa veden kulkua ja pysäyttää maapartikkelit. Maaperän tilaa kohentavat lajit lisäävät maan vedenpidätyskykyä ja sitovat typpeä. Pensasaidoilla voi myös vakauttaa penkkoja ja törmiä, tuottaa katteita, viherlannoituskasveja tai lehtikariketta tai nostaa maaperän ja ilman lämpötilaa joka aikaistaa kasvuun lähtöä kesällä ja kohentaa satoja. Ne myös suojaavat marjoja ja hedelmiä sekä siivilöivät ilmasta pölyä ja muita hiukkasia.
Vähennä tuulivaurioita ja säästä vettä
Voimakas tuuli voi häiritä pölyttämistä ja vaurioittaa puutarhassa hedelmiä ja kukkia kun kasvinosat lyövät toisiaan vasten. Tuulistressistä kärsivät kasvit käyttävät energiastaan suuremman osan vahvojen juurten ja varsien kasvatukseen, josta seurauksena on pienemmät ja myöhäisemmät sadot. Navakka tuuli aiheuttaa viljan ja ruohovartisten satokasvien lakoontumista mikä vaikeuttaa sadonkorjuuta. Pensasaidat pidättävät vettä ja pienentävät haihduntaa ja kuivumista hillitsemällä kuivattavia kesätuulia mikä vähentää kastelun ja kasteluveden pumppaamiseen käytetyn energian tarvetta. Oikein suunnitellut pensasaidat vähentävät tuulen nopeutta dramaattisesti mikä parantaa satoja.
Hyvän tuulensuojaistutuksen olen kuullut läpäisevän 50% tuulesta. Liian tiivis ja läpäisemätön este pakottaa ilmavirran tulemaan esteen yli ja synnyttää suojapuolelle tuivertavaa turbulenssia, joka voi olla paljon haitallisempaa kuin suora tuuli.
Rehua kotieläimille
Pensasaidat tarjoavat karjalle ja muille kotieläimille rehua (kerput, lehdekset) sekä suojaa talven tuulilta ja kesän auringolta. Esimerkiksi lammas- vuohi- tai laamalaitumille voi aidan taakse istuttaa rivistöihin lehdestettäväksi sopivia puita, joista voi kesän mittaan käydä kätevästi tipauttamassa oksia aitaukseen täydentämään eläinten ruokavaliota ja ravinteiden saantia. Vesovat lajit kuten paju sekä Populus-suvun puut ovat tähän tarkoitukseen oivallisia, sillä ne leikkaamisesta huolimatta kasvavat täyttä vauhtia takaisin vuodesta toiseen käytännössä ilmaiseksi. Pajun oivallisuutta rehupuuksi lisävät myös monet muut tekijät: sitä voi lisätä juurruttamalla oksista, se tuottaa runsaasti lehvästöä jo parin-kolmen vuoden ikäisenä ja siitä voi korjata täysikasvuisena n. 200 kg rehumassaa vuodessa per puu. Lehdet sisältävät 17% proteiineja, laji on oivallinen maaperän vakautukseen ja sen on tutkittu myös vähentävän märehtijöiden metaanintuotantoa.
http://www.hbrc.govt.nz/WhatWeDo/Land/LayoftheLandSeries/tabid/298/Default.aspx
Puita voi kasvattaa myös suoraan laitumille ja pelloille, tosin silloin ne voi etenkin alkuvaiheessa olla syytä suojata kuoren nakertelulta ja nuorten versojen syödyksi tulemiselta verkolla tai kunnon aidalla. Lehvien popsimisen lisäksi lehmät saavat puista iloa ja nautintoa myös raaputellessaan itseään niitä vasten.
Raja-aitoja ja näköesteitä
Pensasaidat toimivat hyvin myös raja-aitoina ja näkösuojina tienvarsilla ja tonttien välissä. Ajan myötä korkeammaksi ja tiheämmäksi kasvaessaan ne voivat myös vähentää melua ja toimia itsessään aitoina.
Maanviljely ja luonnon monimuotoisuus
Todistusaineiston kasvava määrä kertoo, että maanviljelylle voi olla hyötyä runsaammasta luonnon monimuotoisuudesta. Maaperän pieneliöt kuten bakteerit ja sienet hajoittavat orgaanista ainesta, auttavat säilyttämään maaperän laatua sekä kierrättävät ravinteita. Jotkin niveljalkaiset, pääasiassa hyönteiset, hämähäkit ja erilaiset punkit pölyttävät viljelykasveja ja hedelmäpuita ja saalistavat tuhohyönteisiä. Ekosysteemitasolla maatilojen pensasaidat ja metsiköt voivat houkuttaa hyödyllisiä hyönteisiä tai petoja jotka syövät tuhohyönteisiä. Toisin sanoen biodiversiteetin kohentaminen maatilalla ei tarkoita lisää rikkaruohoja, hyönteisiä ja muita tuholaisia.
Pensasaidoilla on myös monia epäsuoria mutta ei sen vähäpätöisempiä käyttötarkoituksia. Kohentuneen biodiversiteetin kautta ne luovat tilalle kasvien ja eläinten mosaiikin joka kaunistaa ja tuo tuotantotiloille inhimillisemmän ilmeen joka ravitsee myös viljelijän sekä hänen perheensä, ystäviensä ja naapureidensa sieluja.
Pohjoinen permakulttuuri 
Reblogged this on Nallekarhun blog.