Kirjoittanut JUHA UJULA,
kasvien maailmaan hurahtanut raumalainen puutarhuri, joka on intohimoisen kiinnostunut permakulttuurista ja sen soveltamisesta omaan elämäänsä
Marraskuussa 2010 toteutin vihdoin pitkäaikaisen haaveeni ja osallistuin Permaculture Design Certificate-kurssille. Päädyin suorittamaan kurssin Englannissa, koska permakulttuurikoulutusta on järjestetty siellä jo useiden vuosikymmenien ajan, joten sieltä löytyy monia kokeneita opettajia ja kursseja on runsaasti tarjolla. Lisäksi maantieteellisesti ja ilmastollisesti Britannia on paljon lähempänä Suomen olosuhteita kuin esimerkiksi Australia tai Etelä-Eurooppa.Kurssi pidettiin Devonissa, Lounais-Englannissa, Dartmooren nummialueen upeissa maisemissa.Opettajina toimivat Aranya ja Klaudia van Gool. Koulutus toteutettiin kahden viikon (90 h) intensiivikurssina.
Kurssi ylitti kaikki odotukseni, ja osoittautui yhdeksi elämäni parhaimmista päätöksistä. Näiden kahden viikon aikana käsiteltiin uskomaton määrä aiheita, jotka kaikki olivat äärimmäisen kiinnostavia. Kurssilla paneuduttiin muiden muassa permakulttuurin periaatteisiin, vyöhyke- ja sektorianalyysiin, ympäristön suojeluun, ekologiaan, vesi- ja maaperä-asioihin, ekorakentamiseen, uusiutuviin energialähteisiin sekä keittiö- ja metsäpuutarhoihin. Ensimmäisen viikon kruunasi tutustumiskäynti Landmatters -ekoyhteisöön sekä Martin Crawfordin upeaan metsäpuutarhaan. Yhden vapaapäivämme vietimme Totnesin kaupungissa, tutustuen samalla Siirtymäliikkeen (Transition Network) toimintaan.
Kurssin toinen viikko koostui enimmäkseen käytännön suunnittelutyöstä ja siihen liittyvistä opetuksista. Jakauduimme kolmeen ryhmään ja kukin ryhmistä teki permakulttuurisuunnitelman kurssipaikkamme ympäristöstä. On ymmärrettävää ettei kenestäkään voi tulla suunnittelijaa näin lyhyessä ajassa, mutta koin että tämä harjoitus toimi erinomaisena johdatuksena permakulttuurisuunnittelun mielenkiintoiseen maailmaan. Suunnitteluprosessi on todella perinpohjainen ja käytettävissä on lukuisa määrä erilaisia menetelmiä ja tekniikoita, joista en ollut aikaisemmin kuullutkaan.
Opetus oli elävää ja monimuotoista, ja erosi suuresti siitä mihin olin tottunut Suomessa. Luennot yhdistyivät luontevasti ulkona tehtäviin harjoituksiin, ryhmätyöskentelyyn sekä erilaisiin leikkeihin ja peleihin, jotka helpottivat opetettavien asioiden omaksumista. Illat olivat vapaata aikaa ja kuluivat keskustellessa, ulkoillessa sekä pelien ja videoiden parissa. Koko kurssin ajan vallitsi iloinen ja rento ilmapiiri joka saa minut edelleen hymyilemään sitä muistellessani. Meitä kurssilaisia oli vain kaksikymmentä, joten opimme tuntemaan toisemme hyvin näiden kahden viikon aikana ja tulemme varmasti pitämään yhteyttä jatkossakin. Opettajat – Aranya ja Klaudia olivat aivan mahtavia tyyppejä, kokeneita opettajia, jotka olivat syvästi perehtyneet kaikkiin opettamiinsa asioihin. Suosittelen lämpimästi heidän kurssejaan.
Kurssi sai minut varmistumaan siitä, että haluan omistautua nyt täysipäiväisesti permakulttuurin opiskeluun ja sen soveltamiseen käytäntöön. Itse koen tällä hetkellä että PDC-kurssi on vain lyhyt, mutta erittäin tärkeä johdatus näiden opetusten soveltamiseen käytännössä ja varsinainen permakulttuurin opiskeleminen alkaa vasta kurssilta kotiin palattua. Toivon, että saamme jatkossa permakulttuuriopetusta saataville myös Suomessa. Tehdään yhdessä siitä todellisuutta! Olen erittäin kiitollinen että saan jakaa näitä asioita Turussa toimivan opintopiirimme keskuudessa sekä kaikkien teidän permakulttuurista kiinnostuneiden kanssa. Tätä kirjoitettaessani on juuri varmistunut että Suomen ensimmäinen PDC-kurssi tullaan järjestämään Turun Koroisissa elokuussa 2011.
Pohjoinen permakulttuuri 