Jaettu sato on moninkertainen ilo – kurkistus CSA-viljelymalliin

Näkymättömät rakenteet ovat erilaisia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia järjestelmiä, joiden puitteissa elämme ja vuorovaikutamme maailmassa. Yksi ruohonjuuritason esimerkki keskinäisestä järjestäytymisestä on lähiruokamalli CSA – Community Supported Agriculture.

CSA-liike on saanut alkunsa jotakuinkin samoihin aikoihin sekä Saksassa, Sveitsissä että Japanissa 1960-luvulla, kun maatalousmaan kasvavien kaupunkien alle katoamisesta huolestuneet asukkaat ja viljelijät alkoivat muodostaa yhteenliittymiä tukeakseen ja ylläpitääkseen ekologista ruoantuotantoa, joka tukee myös viljelijän toimeentulon varmuutta. Nykyisin malli on erittäin laajalle levinnyt myös esimerkiksi Pohjois-Amerikassa ja Britanniassa joista yhteensä löytyy jopa kymmeniä tuhansia CSA-ryhmiä.

Suomen kielellä CSA kääntynee sanaksi kumppanuusmaatalous, ja ainakin Herttoniemen ruokapiirin kerrotaan virittelevän ”Kaupunkilaisten Oma Pelto- projektia” CSA-malliin.

Miten CSA toimii?

CSA- yhteisviljelyn mallin perusajatus on viljelijän ja paikallisten välinen kumppanuus, jossa jo keväällä viljelijältä ostetaan  tulevaan satoon osuus tai osakkuus, jota vastaan tilalta tai sovitusta noutopisteestä saa viikottain noutaa laatikollisen sesongin tuotteita, kuten kulloinkin kypsymässä olevia vihanneksia, juureksia ja hedelmiä. Toisinaan osuuden voi hankkia rahan sijaan myös auttamalla viljelytöissä. Osuus-menetelmä huojentaa viljelijän markkinointipaineita ja vähentää velan oton tarvetta. Se myös vahvistaa paikallista yhteisöllisyyttä ja toimeentuloa sekä antaa ihmisille mahdollisuuden olla yhteydessä ruokansa alkuperään ja sen tuottajaan. Yleensä CSA-tiloilla ja puutarhoilla viljellään monipuolisesti useita eri lajikkeita, jolloin yhden lajikkeen epäonnistuminen ei ole yhtä suuri menetys, koska muut antimet täydentävät viikottaisen laatikon sisältöä. Monimuotoisuus luo vakautta. Tilaajat myös ovat tietoisia viljelyyn liittyvistä mahdollisista riskeistä sekä esimerkiksi sääolosuhteiden vaikutuksesta toimitusten koostumukseen.

Laatikon noutajia CERES:in markkinoilla Melbournessa

Taloudellista vakautta

Taloudellisen vakauden turvin viljelijä voi siis keskittyä täysin voimin laadukkaaseen tuotantoon ja tilan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, kuten maaperän laadun ylläpitoon. Tilaajille vähäisten markkinointi- ja jakelukustannusten sekä välikäsien puuttumisen vuoksi tuotteiden hinnat ovat kaupan luomuhintoihin nähden yleensä huokeat, ja valikoima monipuolisempi kuin monissa kaupoissa.

CSA-malleja on monia

Variaatioita CSA-tiloista ja projekteista löytyy runsaasti, ja myös niiden koko voi vaihdella kaupungin viljelypalstojen yhteenliittymistä tuhansia osakkaita kattaviin tiloihin. Useimmiten ne ovat pieniä itsenäisiä perhetiloja, joissa suuri osa työstä tehdään ihmisvoimin. Tilaajat itse asuvat useimmiten taajamissa tai kaupungeissa, mutta osallistuvat toimintaan talkoopäivillä, suunnittelukokouksissa, julkaisemalla ryhmän resepti- ja uutislehtiä sekä auttamalla jakelupisteen hoidossa. Olemassa on myös paikallisten viljelijöiden verkostoja, joissa viikottaisen laatikon sisältö kootaan useamman paikallisen tilan tai puutarhan tuotteista.

Osuuksia on useita erilaisia ja tarjonta vaihtelee tapauskohtaisesti. Esimerkiksi USA:ssa täyden satokauden osuus (n. 20 viikkoa) voi maksaa n. 350-500 dollaria. Tarjolla voi olla myös puolikkaita osuuksia tai varastoitavien tuotteiden kuten perunoiden ja viljojen talviosuuksia. Jotkut tilat tai ryhmät tarjoavat osuuteen myös esimerkiksi itse leivottua leipää, maitoa, lihaa, munia tai vaikkapa hilloja ym säilöttyjä tuotteita.

Kuinka perustaa CSA?

Jotkin CSA:t lähtevät liikkeelle tilaajien ryhmästä, jotka päättävät perustaa CSA:n ja palkata viljelijän hoitamaan käytännön toteutusta. Ryhmä laatii budjetin sekä sopii viljelijän kanssa mitä viljellään, ja kuinka osuudet hinnoitellaan. Yleensä ryhmä tekee myös riskien, kuin myös menestyksen jakamiseen liittyvän sopimuksen, jossa jäsenet hyväksyvät mahdolliset odottamattomat seikat jota kukin satokausi voi mukanaan tuoda. Toiset CSA:t ovat viljelijävetoisempia, joille toiminta on ennemminkin yksi oman tilan markkinointistrategia esimerkiksi tori- ja tukkumyynnin ohella. Joka tapauksessa muodossa tai toisessa toimivat CSA:t kohentavat paikallista ruoantuotantoa ja lähentävät ihmisten yhteyttä viljelijöihin sekä syömänsä ruoan alkuperään kuin myös viljelijöiden yhteyttä asiakkaisiinsa.

Lue lisää CSA-toiminnasta esim. Britannian Soil-Associationin sivuilta, Local Harvest-sivustolta tai Wikipediasta. Tutustu myös Food Connect-projektiin Melbournessa tai lukaise Ylen artikkeli Kumppanuusmaatalous on reilua peliä.

Tutustu CSA-puutarhaan, täällä yksi inspiroiva video (englanniksi)

Mainokset

One thought on “Jaettu sato on moninkertainen ilo – kurkistus CSA-viljelymalliin

  1. Paluuviite: Mitä CSA on? | Maarian uni

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s