Siperianherne..keittoa..?

Siperianherne

Löysin pihastamme siperianhernepensaan (Caragana arborescens) ja keräsin siitä innostuneena kasan palkoja, sillä muutamat viitteet kertovat sen papujen olevan aivan syötäviä ja mm. erittäin proteiinipitoisia. Siperianherne on myös typensitoja ja ns. pioneerikasvi, joka viihtyy kylmässä säässämme vaatimattomasti karuillakin kasvupaikoilla. Löytöni jälkeen kuluvan viikon aikana on silmiin alkanut pistää siperianhernettä kaikkialla, niin rivitalojen pihoilla kuin metsikön reunamillakin. Aihe on ajankohtainen sillä satoaika on nyt!

Pihapiiristä löytämästäni puun muotoon luonnollisesti kasvaneesta siperianhernepuusta keräsin suht nopeasti kangaskassillisen palkoja. Herneiden irroittelu käsin on hidasta ja työlästä, joten luovuin siitä aika nopeasti ja hyvän neuvon opastamana nostin kassin jääkaapin päälle lämpimään. Muutaman päivän olen nyt kuunnellut iloisia poksahduksia kun palot kuivuessaan levähtävät auki omia aikojaan. Avoimessa astiassa tämä tekniikka ei onnistuisi sillä jokainen poksahdus sinkoaa useita herneitä pitkiä matkoja arvaamattomiin suuntiin. Erottelin irronneet herneet paloista tällä kertaa käsin, mutta jatkossa on

Siperianherneateria

tarkoituksenani rakentaa siivilä tai kalteva taso, jonka avulla senkin saa tehtyä helposti ja nopeasti. Wikikko kertoi, että siperianherneitä voi syödä papujen tapaan, joten liotin, keitin ja sitten valmistin pavut kasvisten kanssa osana stir fryn tapaista ateriaa. Vaihdoin keitinveden kerran keiton puolivälissä, kun väriä irtosi niin reilusti.

 

Oma makuvaikutelmani siperianherneestä oli mielenkiintoisen pähkinäinen, siihen nähden että kyseessä on ns papu.
Lisähuomautuksena sanottakoon, että siperianherne on myös mainiota ravintoa kanoille.
Tarkemmin tästä mainiosta pohjoisen monivuotisesta proteiininlähteestä voi lukea suomeksi Wikikosta tai englanniksi Plants for A Future-tietokannasta.

Mainokset

3 ajatusta artikkelista “Siperianherne..keittoa..?

  1. Lauri

    Onpas mielenkiintoiset sivut. Olen pitkään haaveillut, että hernepensaasta saisi jalostettua syötävän ja nyt kuulen, että se sitä jo on! Pienoinen epävarmuus asiasta kuitenkin jää. Wikikossa sanotaan riippahernepensaan olevan myrkyllinen, vaikka toisten lähteiden mukaan se on vain siperianhernepensaan lajike. Plant for A Future-tietokannassa sanotaan palon sisältävän 4-6 siementä. Minun näkemissäni hernepensaissa siemeniä on palossa enemmän. Vai ovatko näkemäni pensaat kuitenkin eri lajia tai lajiketta (kulta-, sulka-, euroopan-, oranssi- tai mantsurianhernepensaita)? Kuvissa keräämäsi pavut näyttävät yllättävän suurilta. Minkä kokoisia ne olivat?

    Vastaa
    1. pohjoinenpermakulttuuri Kirjoittaja

      Heips!
      Olen kerännyt vain ”tavallisesta” siperianhernepensaasta, jonka paloissa on ollut paikasta ja pensaasta riippuen 2-6 papua. Ehkä niitä voi olla enemmänkin? Riippahernettä ei ole tullut vastaan. Jos epäilet, että keräämäsi palot ovat jotain muuta lajiketta, pensaan ja esim. lehtien ulkonäön perusteella ne voi kyllä aika helposti erottaa toisistaan:
      Mantsurian hernepensas Caragana microphylla
      Sulkahernepensas Caragana arborescens ’Lorbergii’
      Euroopan hernepensas Caragana frutex
      Oranssihernepensas Caragana aurantiaca

      Hyvistä paikoista keräämäni pavut ovat olleet kuivana n. puolen sentin pituisia, toisinaan pienempiä kasvupaikasta ja pensaasta riippuen. Liotettuna turpoavat hieman.

      Vastaa
  2. pohjoinenpermakulttuuri Kirjoittaja

    Tässä vielä Ossilta saatuja lisätietoja asiasta

    Hei,

    Kyllä siperianhernepensaan (Caragana arborescens) paloissa voi olla ja
    yleensä onkin enemmän kuin 4-6 siementä. Määrät vaihtelevat joten
    monta olisi parempi sanoa ”monta siementä”, ovathan palot sentään
    yleensä 5 cm pitkiä.

    Hernepensaiden luokittelu myrkylliseksi viittaa väitteisiin, joiden
    mukaan kasvi sisältää lupiineille tyypillistä erittäin kitkerän
    makuista kytisiiniä, joka luokitellaan kinolitsidiini-alkaloideihin.
    Väitteen perusteeksi ei kuitenkaan ole kyetty esittämään todisteita.
    Muuten siemenet ovat yhtä myrkyllisiä kuin pavut yleensä ovat
    keittämättöminä, eli lektiinit pois keitettyinä (ja hapatettuina) ovat
    syötäviä.

    Kytisiiniä on tutkitusti Kultasateissa (Laburnum sp.), Vihmoissa
    (Cytisus sp.) ja Väriherneissä (Genista sp.). Kytisiini on
    farmakologisesti nikotiinin tavoin toimiva alkaloidi, joka vaikuttaa
    selkäytimeen ja ääreishermostoon ensin kiihottavasti, sitten
    lamaannuttavasti, sekä verenpainetta kohottavasti. Pienemmistä
    annoksista voi seurata päänsärkyä, mutta erittäin suurissa määrin
    nautittuna kytisiini voi olla vaarallinen ja lamaannuttaa hengityksen.
    Koska kytisiini on käytännössä pahan makuinen ja oksettava, niin
    tällaisen määrän huomaamatta nauttiminen ei ole kovin todennäköistä.
    Mitään kytisiiniin viittaavaa en ole siperianhernepensaan papuja
    syödessäni havainnut.

    Kytisiiniä ilmeisesti esiintyy Pohjois-Kiinassa esiintyvän
    hernepensaan (Caragana sinica) siemenissä. Ko. kasvin syötäviä kukkia
    käytetään Kiinassa yleisesti terveysvihanneksena. Sen lehdet ovat
    pieniä ja muistuttavat enemmän euroopanhernepensasta (C. frutex) kuin
    siperianhernepensasta (C. arborescens). Kytisiiniä ja sen johdannaisia
    myös ilmeisesti käytetään nikotinistien vieroituslääkkeenä, koska se
    vaikuttaa samoihin reseptoreihin.

    Siperianhernepensas on kohtalaisen helppo erottaa sen vartetuista
    kauppalajikkeista ja muista hernepensaista.

    Riippahernepensas (Caragana arborescens ”pendula”) on itsessään rento
    maanmyötäinen pensas. Taimistoissa sitä myydään usein vartettuna
    ”riippahernepuuna”, jolloin se on pystyrunkoinen riippuvahaarainen
    pieni puu, jonka habitus poikkeaa selvästi pystyhaaraisesta
    siperianhernepensaasta. Riippahernepensasta esiintyy hyvin
    menestyvänä, mutta harvoin viljeltynä Tornio-Kainuu-akselin
    eteläpuolella, lähinnä yksittäisinä pihakoristeina yms. Paljon
    harvinaisempi sisämaassa on walkerinhernepensas (sulkahernepensaan ja
    riippahernepensaan risteymä), joka myöskin on riippuvahaarainen.

    Sulkahernepensas (Caragana arborescens lordbergii) on myös
    siperianhernepensaan pystyhaarainen muoto ja voi kasvaa 3-4 m korkeaksi.
    Sirot lehdykät ovat leveydeltään vain 1-2 mm ja leveyteensä nähden
    suhteellisen harvassa, eli myös habitus poikkeaa siperianhernepensaasta.
    Talviasussa tunnistaminen on hankalampaa. Lajikkeena se on
    käytännössä vartettu yksirunkoiseksi koristepuuksi. Etelä-Suomessa se
    on yhtä yleinen kuin siperianhernepensaskin, mutta Keski-Suomesta
    pohjoiseen harvoin viljelty.

    Oranssihernepensas (Caragana aurantiaca) on korkeintaan metrin korkuinen
    pensas. Lehdet ovat myös omanlaisiaan, koska lehtilapa on
    4-lehdykkäinen ja ruoti lähes olematon. Lehdykät ovat vain 1-1.5 cm
    pitkiä, kapeita, suippoja ja otakärkisiä. Habituksen erilaisuuden
    vuoksi tämäkin on aika hankala sekoittaa siperianhernepensaaseen.
    Kukatkin ovat oranssinkeltaisia.

    Euroopanhernepensas (Caragana frutex) jää 1-1.5 metrin korkuiseksi ja on
    muista poiketen sormilehdykkäinen. 5-25 mm pitkiä lehdyköitä on 4 kpl.
    Muodoltaan lehdykät ovat vastapuikeita (levenevät kärkeä kohden),
    kärjestä tylppiä tai lanttoja.

    Siperianhernepensaan (C. arborescens) lehdyköitä on 8-12 kpl ja ne ovat
    pareittain 3-7 cm pitkässä keskirangassa, jossa on otakärki. Muodoltaan
    10-30 mm pitkät lehdykät ovat leveänsoikeita tai hieman vastapuikeita.
    Kärki ja tyvi ovat hyvin lyhytsuippuisia, miltein pyöreitä.

    Mantsurianhernepensas (Caragana microphylla) on ns. pienilehtinen
    hernepensas, josta en tiedä löytyykö sitä Suomesta ollenkaan – ei
    ainakaan kovin vanhoina istutuksina. Se on sopeutunut kasvamaan
    liikkuvissa hiekkadyyneissä Mongolian ja Kiinan ylängöillä. Lehdet
    silläkin ovat hyvin pienet verrattuna siperianhernepensaaseen.

    Kääpiöhernepensas (Caragana pygmae) on myöskin uusi tulokas
    taimitarhoilla, mutta se on nimensä mukaisesti pieni pyöreä alle metrin
    korkuinen pensas, eikä vielä kovin yleinen.

    Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s